Rakennustyöt käynnissä Kimolan kanavalla elokuussa 2018.

Kimolan kanavalla toteutetaan
ainutkertaista infra-hanketta

Kimolan vanhaa uittokanavaa Pohjois-Kymenlaaksossa muutetaan ja korjataan parhaillaan veneilykäyttöön mittavassa infra-hankkeessa. Fimpec Oy toimii hankkeessa rakennuttajakonsulttina ja turvallisuuskoordinaattorina.

Heinäkuussa 2018 alkoi Suomen oloissa poikkeuksellinen infra-hanke, kun Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välistä vanhaa Kimolan uittokanavaa ryhdyttiin muuttamaan veneilykäyttöön. Kustannusarvioltaan 20,8 miljoonan euron hankkeessa seitsemän kilometrin mittainen kanava ruopataan, levennetään ja siihen tehdään veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset. Samoin avarretaan kanavaan kuuluva noin 70 metriä pitkä kalliotunneli veneilyliikenteen vaatimiin mittoihin.

Puiden siirtämiseen käytetty nippunosturi puretaan ja sen paikalle rakennetaan venesulku, jonka sulutuskorkeus on noin 12 metriä. Myös kanavan ylittävät Kimolan ja Taipaleen sillat uusitaan. Hankkeen arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2019 loppuun mennessä.

Työt ovat hyvässä vauhdissa

Fimpec Oy on ollut hankkeessa mukana rakentamisen valmistelusta lähtien ja toimii siinä rakennuttajakonsulttina ja turvallisuuskoordinaattorina.

"Laadimme hankintoihin liittyvät asiakirjat ja kilpailutimme urakat yhdessä Liikenneviraston kanssa. Nyt huolehdimme siitä, että hanke etenee aikataulussa ja budjetissa, työn laatu ja dokumentaatio vastaavat suunnitelmia, ympäristöhaitat minimoidaan ja turvallisuus pysyy korkealla tasolla", kertovat hankkeesta Fimpecissä vastaavat Tommi Rantala ja Tommi Rissanen.

Heidän mukaansa hanke on edennyt hyvässä tahdissa. Marraskuun lopussa työsillat ovat valmiina ja loppuvuoden aikana tehdään paalutukset uusia siltoja varten. Väyläurakan osalta kanavaa on ruopattu, tehty kevennysleikkauksia ja louheverhoilua. Myös tunnelin avartaminen on aloitettu ja vanha nippunosturi purettu.

Monipuolista osaamista tarvitaan

Kimolan kanavahankkeessa yhdistyvät monet infrarakentamisen osa-alueet ja siinä on myös pari erityistä kohdetta. Venetunneli on ainoa laatuaan Suomessa ja uusia kanavasulkuja maassamme on rakennettu edellisen kerran noin 15 vuotta sitten. Kimolan kanava kulkee myös maastossa, joka on geoteknisesti haastavaa, mikä hankaloittaa ruoppaus- ja levennystöitä ja on vaatinut muun muassa kevennysleikkauksia ja vastapengerryksiä.

Hankkeen monimuotoisuus vaatii siinä mukana olevilta tiivistä yhteistyötä ja tarvittaessa nopeaa reagointia ongelmatilanteissa. Rakennuttajan näkökulmasta monipuolinen kokemus tulee silloin tarpeeseen.

"Meillä molemmilla on suunnittelu-, työmaa- ja tilaajapuolen kokemusta. Se auttaa ennakoinnissa ja eteen tulevien tilanteiden analysoinnissa ja ongelmaratkaisussa", Rissanen arvioi.

"Hyödyllistä on ollut myös se, että meillä vastuu on jaettu kahdelle henkilölle ja molemmat käyvät vuorotellen kohteella. Se mahdollistaa sen, että tilaaja saa tarvittaessa aina jommankumman kiinni ja viimeisimmän tiedon hankkeen etenemisestä. ”Parityöstä” on ollut apua myös ratkaistaessa haastavia ongelmia, joita Kimola on tarjonnut yllin kyllin. Lisäksi voimme tarvittaessa hyödyntää Fimpecin yhteensä yli 50 asiantuntijan osaamista", Rantala täydentää.

Kimolan kanavahanke lyhyesti

  • Kimolan kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Tukinuitto kanavassa lopetettiin pääosin vuonna 1999 ja viimeinen uitto oli 14.8.2002, josta lähtien paikalliset aktiivit ovat ajaneet kanavan muokkaamista veneilykäyttöön.
  • Kanavan uudistamistyöt maastossa alkoivat heinäkuussa 2018. Arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2019 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 20,8 miljoonaa euroa.
  • Kanavan pituus on 7 kilometriä ja siihen kuuluu noin 70 metriä pitkä kalliotunneli. Uuden venesulun sulutuskorkeus on 12 metriä.
  • Valmistuttuaan kanava tarjoaa uuden venereitin Kouvolasta (Voikkaalta) Päijänteelle ja aina Pielavedelle saakka.
  • Hankkeen tilaaja on Liikennevirasto. Valtion rahoitusosuus on 2/3 ja alueen kuntien, Kouvolan, Heinolan ja Iitin 1/3. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.
  • Kanavahanke on paloiteltu kolmeen urakkaan. Kreate Oy toteuttaa sulku- ja väyläurakat ja Destia rakentaa hankkeeseen kuuluvat kaksi siltaa. Fimpec Oy toimii hankkeessa rakennuttajakonsulttina ja turvallisuuskoordinaattorina.

Näkymä tunnelin päältä kohti Konnivettä eli yläkanavan suuntaan.