Kymijärvi III:n projektipäällikkö Mika Timonen, mistä Lahti Energian voimalaitosprojektissa on kyse?

Täällä rakennetaan uutta voimalaitosta vanhan kivihiililaitoksen tilalle. Vanha kivihiililaitos Kymijärvi I sammutetaan vuoden päästä ja Kymijärvi III voimalaitoksen tarkoitus on turvata biomassalla lämmönsaanti Lahden seudulle ja tuottaa sähköä sivutuotteena, kun vanha voimalaitos sammutetaan. Merkittävin syy investoinnille oli se, että Lahti Energian hiilidioksidipäästöt tippuvat 600 000 tonnia vuodessa. Jatkossa kaikesta Lahdessa tuotetusta energiasta ja sähköstä 85 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä uuden Kymijärvi III:n valmistuttua.

Millainen hanke on ollut kyseessä sinun näkökulmastasi?

Hanke on mielenkiintoinen, ja kyseessä on Lahden alueen suurin investointi koskaan. Kun vanha kivihiilivoimalaitos Kymijärvi I sammutetaan ensi keväänä, on uuden Kymijärvi III voimalaitoksen oltava valmis ja toimintakunnossa. Jos uusi voimalaitos ei valmistuisi ajoissa, olisi Lahden alueen lämmönsaanti korvattava öljyllä tai kaasulla, mikä on huomattavan kallista. Aikataulu ja budjetti ovat siis tiiviisti sidottuja toisiinsa. Mikäli aikataulu pettää, pettää budjettikin.

Tärkeintä projektin aikataulussa ja budjetissa pysymisessä on ehdottomasti projektin laadukas valvonta. Projekti jaetaan osiin, sillä projektin hoitaminenhan on tiedonsiirron johtamista rajapinnalla. Tärkeintä on huolehtia siitä, että tieto menee oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja asiat tehdään oikein. Projektissa on kymmeniä eri muuttujia ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Työmaan kokonaisvahvuus on parhaimmillaan 550, jopa 600 henkilöä. Samoin urakoitsijoita on huomattava määrä. Miten kokonaisuus pysyy hallinnassa?

Valvonnan merkitys kokonaisuuden hallinnassa on huomattava. Fimpec on palkattu meidän edustajaksemme valvomaan urakoitsijoita, ja Fimpecin Timo-Pekka Aaltonen pyörittää meillä koko työmaaorganisaatiota. Projektissa on noin 20 henkilöä valvomassa töitä ja kun urakoitsijoilla on myös oma työnjohtonsa, voidaan sanoa, että vajaan 600 henkilön kokonaisvahvuudesta 70 on insinöörejä ja muita toimihenkilöitä ja loput asentajia. Sellaista yhteispeliähän tämä on.

Fimpecin rooli työmaan johtamisessa ja valvonnassa on merkittävä. Millä perusteilla valinta kohdistui heihin?

Meidän omistajaohjauksemme edellytti, että voimalaitoksen valvontaan palkataan sellainen yritys, jolla on riittävästi resursseja hoitaa tämän kokoluokan projektia. Fimpecillä oli referenssejä vastaavista projekteista sekä riittävä henkilöstökapasiteetti. Totta kai valintaan vaikutti myös yrityksen hyvä maine markkinoilla. Senkin voi todeta, että yhteistyö Fimpecin kanssa on sujunut hyvin. Henkilöstö on osaavaa ja he ovat tehneet näitä töitä paljon ympäri maailmaa. Silloinhan homma toimii.

Mitkä ovat asiakkaan kannalta avainasioita projektin johtamisessa toteutusvaiheen aikana?

Mieluiten haluamme sellaisen tahon hoitamaan asioitamme, jolla ei ole suoria sidoksia toimittajiin. Tällöin varmistumme siitä, että yritys valvoo nimenomaan meidän etujamme projektissa, ja työt tulevat tehdyksi laadukkaasti ja aikataulussa. Nämä ovat keskeisimmät seikat, joilla saadaan projekti toimivaksi. Kuten edellä mainitsin, kustannukset syntyvät yleensä aikataulun venymisestä ja siksi toteutusvaiheen johtamisessa aikataulussa pysyminen on hyvin tärkeää.

Millaisia etuja näet ulkoisten konsulttien hyödyntämisessä tämänkaltaisissa projekteissa?

Energiayhtiöillehän on epätyypillinen tilanne, että uutta voimalaitosta ylipäätään rakennetaan. Kymijärvi III korvaa nyt jo 45 vuotta vanhan kivihiilivoimalaitoksen ja suuremmat investoinnit tapahtuvat kerran 10 tai 15 vuodessa. Jos ajatellaan, että tämän kokoiseen voimalaitosprojektin valvontaan tarvitaan jo 20 henkilöä, niin ei ole kannattavaa pitää omilla palkkalistoilla tämän tason ammattilaisia. Tasaamme työkuormaa käyttämällä konsultteja valvonnassa. Fimpecin työntekijät ovat tottuneet menemään projektista projektiin ympäri maailman ja osaavat mukautua tällaiseen työympäristöön. Muutenhan tässä työssä ei pärjäisi.

Kymijärvi III:n avainparametrit

• Uusi voimalaitos tuottaa 190 MW kaukolämpöä
• Lämmön talteenotolla saadaan jopa 40 MW kaukolämpöä
• Lämmöntalteenoton lauhdevedet puhdistetaan kattilavedeksi
• CFB-monipolttoainetekniikka
• 100 % Biomassapolttoaine
• 50 polttoainerekkaa kylmimpinä päivinä

Työmaan johtaminen ja valvonta – päätehtävät

• Työmaapäällikkö
• Työmaainsinööri
• Työmaan logistiikkakoordinaattori
• Teräsrakenne- ja rakennusvalvoja
• Kattilalaitoksen sekä lämmön talteenottolaitoksen asennusvalvoja
• Kiinteän polttoaineen käsittelylaitteiden asennusvalvoja
• Prosessi- ja rakennussähkön asennusvalvoja