Biotuotetehdasprojektin johtaja Timo Merikallio, millainen hanke on ollut kyseessä projektijohtajan näkökulmasta?

Kyseessä on ollut iso ja mielenkiintoinen hanke, jota on tehty hyvässä hengessä. Hankkeen valmistelu- ja suunnittelutyö käynnistyi jo vuonna 2013 pienellä kolmen hengen porukalla ja vuonna 2014 projektiryhmään rekrytoitiin mukaan parikymmentä henkilöä lisää, jolloin suunnittelu alkoi toden teolla. Investointipäätöshän biotuotetehtaasta tehtiin 21.4.2015 ja rakentaminen alkoi toukokuussa 2015.

Äänekoskella sekä aikataulu että budjetti pitivät. Mistä tämä johtui?

Koko ajan lähtökohta oli se, ettei aikataulun suhteen ollut vaihtoehtoja. Aikataulu oli meille pyhä asia, jolle kaikki muut asiat olivat alisteisia. Ja kun aikataulu pitää, pitää yleensä myös budjetti.

Aikataulun pitämisessä olennaista oli taas hyvä suunnittelu, joka aloitettiin siis jo vuonna 2013, hyvän aikaa ennen hankkeen julkistamista. Suunnitteluprosessissa palaset laitettiin kohdilleen ja rakennustöiden aikana isoista päätöksistä pidettiin tinkimättömästi kiinni ja toimittiin niiden mukaan.

Toiminta oli kaiken aikaa myös mahdollisimman läpinäkyvää, jotta kaikki tietäisivät, missä mennään. Kun johtaminen oli läpinäkyvää, ongelmiinkin voitiin reagoida ajoissa.

Koko rakennustyömaalla työskenteli parhaimmillaan yli 3 000 työntekijää samaan aikaan. Kaikkiaan eri työntekijöitä oli koko projektin aikana 13 500 ja eri yrityksiä yli tuhat. Miten kokonaisuus pysyi järjestyksessä?

Pelkästään rakentamisessa osaurakoita oli noin sata ja rakennuttajaorganisaatio valvoi niitä kaikkia itse. Se ei ollut helpoin tapa, mutta tuotti hyvän tuloksen. Työmaan sisäisessä tiedonkulussa tärkeä merkitys oli muun muassa viikoittaisilla kokouksilla ja palavereilla. Biotuotetehdastyömaalla oli käytössä myös projektinhallintajärjestelmä, josta saatiin tarkkaa ja ajantasaista tietoa työmaalla toimineista urakoitsijoista ja työntekijöistä sekä heidän kansalaisuuksistaan.

Yksi avainasia oli se, että 100 hengen projektiporukkamme toimi yhtenä joukkueena, vaikka siihen kuuluvat henkilöt tulivat eri organisaatioista. Metsä Groupin omaa väkeä heistä oli 30 ja muut ulkopuolisia rekrytointeja. Kaikki integroitiin alusta saakka osaksi joukkoa ja tietoa jaettiin tämän pohjalta.

Ette johtaneet ja valvoneet rakentamista itse, vaan se oli ulkopuolisen vastuulla. Miten päädyitte tähän ratkaisuun?

Ratkaisu oli luonteva, sillä Metsä Groupilla ei ole omaa rakennuttamisosastoa eikä siten kompetenssia rakentamiseen liittyviin asioihin, jotka ovat oma alueensa. Oleellinen asia tässä oli se, että emme ulkoistaneet rakennuttamista tai muitakaan vastuita, vaan integroimme niistä vastaavat henkilöt yrityksestä riippumatta osaksi omaa joukkoamme.

Rakennustöitä johtamaan ja valvomaan valittiin Fimpec Oy, jonka vastuulle tuli myös laiteasennusten johtaminen ja valvonta. Millä perusteella valinnat tehtiin ja millaiset ovat kokemukset yhteistyöstä?

Fimpec valittiin näihin tehtäviin kilpailutuksen kautta samalla tavalla kuin muidenkin osa-alueiden tekijät. He pärjäsivät näiden osa-alueiden kilpailutuksessa ja saivat tehtävät hoitaakseen tarjousten pohjalta.

Fimpecin työhön olen tyytyväinen. Tärkeintä on tietenkin, että kovat asiat, kuten aikataulu ja kustannusennusteet pitivät. Fimpeciläisten kanssa oli myös hyvä tehdä töitä, he osasivat toimia hyvin osana joukkuetta.

Osasin kyllä odottaakin tätä sillä tunsin Fimpecin ja Pekka Salomaan aikaisemmista yhteistyökuvioista. Siitä on usein tiettyä hyötyä, kun rajapinnat ovat ennestään valmiiksi hioutuneet.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeitä asioita rakennusprojektin johtamisessa?

Kaksi tärkeintä asiaa on, että aikataulut ja kustannusennusteet pitävät. Tässä oli apua siitä, että Fimpecin Pekka Salomaa tuli projektiin mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Hän toi asiantuntemusta rakentamisen suunnitteluun ja pääsi hyvin sisälle hankkeen kokonaisuuteen.

Kaikkiaan minusta oli tärkeää, että rakentamisesta vastanneet integroitiin muuhun projektiorganisaatioon. Tässäkin oli kyse siitä, että toimittiin yhtenä joukkueena riippumatta omasta vastuualueesta.

Osaavien projektiammattilaisten, kuten Fimpecin henkilöstön, rooli on minusta tällaisessa hankkeessa kaikkiaan suuri. Heille tällaiset suuret hankkeet ovat jokapäiväistä työtä, kun tehtaalla töissä oleville iso projekti sattuu kohdalle ehkä kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.

Minun kokemukseni pohjalta projektiammattilaiset ovat myös todella sitoutuneita hankkeisiin ja antavat kaikkensa sen eteen. Se on luonnollistakin, sillä onnistunut hanke on heille suositus tulevaisuutta varten.

Tietoa projektista

  • Toteutus 4/2015–8/2017
  • Tontti: 40 ha
  • Rakennuksia yli 30 kpl
  • Rakennusten kerrosala yht. 140 000 m²
  • Rakennusten tilavuus yht. 1,3 milj. m³