2000-luvun lopulla Pekka Salomaa, Teppo Grén, Marko Mäkimartti ja Timo Väyliö työskentelivät Keljonlahden voimalaitosprojektissa Jyväskylässä omien yritystensä kautta – ja alkoivat pohtia voimien yhdistämistä. Mukaan keskusteluun tulivat myös entuudestaan tutut kollegat Timo-Pekka Aaltonen ja Pekka Korhonen.

”Taustalla oli ajatus siitä, että yhdessä voisimme koota ja tarjota laajempia paketteja erilaisiin hankkeisiin. Vuonna 2009 järjestimme sitten palaverin Mikkelissä ja siitä Fimpec Oy lähti liikkeelle”, kertoo Teppo Grén, josta tuli Fimpecin toimitusjohtaja syyskuussa 2017. Häntä ennen toimitusjohtajana toimi Pekka Salomaa, joka siirtyi tuolloin yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.

Lähtökohdat uudelle yritykselle olivat hyvät, sillä kaikki toimintaan mukaan lähteneet olivat kokeneita ja tunnettuja alan toimijoita, joilla oli hyvät kontaktiverkostot niin Suomessa kuin maailmalla. Yhteensä kuusikko oli esimerkiksi ollut toteuttamassa projekteja 37 eri maassa.

Yhteinen taival alkoi Keljonlahdesta

Ensimmäinen projekti, johon Fimpec osallistui, oli Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen, jossa uuden yrityksen vastuulla oli rakentamisen hankintatoimen organisointi ja rakennuttamistehtäviä. Muutenkin työn alla oli alusta lähtien tunnettuja hankkeita, kuten Olkiluoto 3, jossa Fimpec toimi alkuvaiheessa Claim/Contract Managerina.

Sen jälkeen projektit seurasivat toisiaan sekä Suomessa että ulkomailla: Stora Enson kartonkitehdas Puolassa, metsäteollisuus- ja voimalaitoshankkeita Venäjällä, Kittilän kultakaivos, Kotkamills Oy:n Flying Eagle -hankkeet, Husumin kartonkikoneen rebuild-projekti Ruotsissa, Riikinvoiman ekovoimalaitos Leppävirralla…

Yksi käännekohta oli Andritz Punta Pereira S.A:n sellutehdasprojekti Montes del Platassa Uruguayssa, jossa Fimpec vastasi rakennustyömaan johtamisesta. Iso hanke nosti Fimpecin liikevaihdon noin 2 miljoonaan euroon vuonna 2014.

Seuraava steppi otettiin vuonna 2015, jolloin Fimpecin liikevaihto nousi 5 miljoonaan euroon. Taustalla oli Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdasprojektin käynnistyminen. Fimpec vastasi biotuotetehtaan rakennustöiden johtamisesta ja valvonnasta sekä laitosasennusten johtamisesta ja valvonnasta. Hankkeeseen osallistui yhteensä 30 Fimpecin työntekijää.

”Se oli todella suuri ja merkittävä projekti Fimpecille. Yrityksen näkökulmasta tärkeää oli myös se, että toiminta on pysynyt samalla tasolla jättihankkeen päätyttyäkin vuonna 2017. Vuonna 2018 liikevaihtomme nousi jo lähes 7 miljoonaan euroon”, Grén kertoo.

Palvelutarjonta laajeni 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla

Fimpecin toiminnan juuret ja perustajien erityisosaaminen olivat etenkin metsä- ja energiateollisuuden investointiprojekteissa, kuten edellä mainitut esimerkitkin kertovat. Alusta lähtien Fimpec on palvellut kuitenkin myös kiinteistörakentamista.

Ensimmäisiä kohteita olivat kauppakeskus Forum ja Väistö4 sädesairaala Jyväskylässä, Suomalaistentien liikekeskus Espoossa, Arkadiankadun kiinteistön muutostyöt ja The Helsinki Distilling Companyn tislaamo Helsingissä. Sen jälkeen projekteihin on mahtunut lukuisia liike- ja toimistotilojen, koulujen, asuntorakennusten sekä varastojen rakennus- ja saneerausprojekteja.

Etenkin 2010-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien Fimpec on myös hakenut tietoisesti kasvua toimitilarakennuttamisesta ja kiinteistökehityksestä. Se eriytettiin omaksi liiketoiminta-alueekseen, jonka johtajaksi tuli Mikko Turunen elokuussa 2018.

Vuonna 2016 Fimpec laajensi liiketoimintaansa infrarakennuttamiseen ja talotekniikkaan. Molemmat olivat luontevia täydennyksiä aikaisempaan toimintaan. Infrarakennuttamisen erikoisosaamiselle oli kysyntää teollisuuden isoissa investointiprojekteissa ja se mahdollisti myös toiminnan laajentamisen uusille alueille. Uuden liiketoiminta-alueen johtoon tuli Jorma Paananen. Talotekniikkapalvelut hankittiin liiketoimintakaupalla Kuulcon Oy:stä, jonka omistaja Timo Kuulasmaa oli siirtymässä eläkkeelle. Talotekniikkapalveluita johtaa Jari Koskela.

Fimpecin kasvu ja palvelujen laajentuminen on näkynyt myös uusina toimipisteinä. Yrityksen kotipaikka on Jyväskylässä, mutta vuonna 2015 yritys perusti toimipisteen myös Helsinkiin. Sitä tuli vetämään Jarno Rannikko. Heinäkuusta 2017 lähtien Fimpecillä on toiminut Uruguayssa tytäryhtiö Fimpec Uruguay S.A.

Omaa tietään kulkeva kasvuyritys

Fimpec Oy perustettiin alunperin omistajiensa markkinointiyritykseksi, mutta alusta lähtien ajatuksena oli kasvattaa toimintaa. Kasvu onkin ollut nopeaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, sillä keväällä 2019 yritys työllisti jo noin 60 asiantuntijaa, liikevaihto oli moninkertaistunut alkuperäisestä ja Fimpec oli noussut yhdeksi alansa johtavista yrityksistä.

”Menestyksen taustalla ovat olleet asiakkaan tavoitteisiin sitoutunut huippuluokan henkilöstö ja pitkälle hiotut Lean-pohjaiseen toimintamalliin perustuvat palvelukonseptit. Näitä asiakkaat arvostavat ja ovat valmiita meiltä tilaamaan. Toisaalta Fimpec on koettu kiinnostavaksi ja hyväksi työnantajaksi, mikä on tuonut meille osaavia työntekijöitä. Tästä maineesta olemme pyrkineet myös pitämään kiinni alusta lähtien huolehtimalla henkilöstöstämme hyvin ja tarjoamalla heille puitteet työtehtävien onnistuneeseen hoitamiseen”, toimitusjohtaja Grén arvioi.

Uusi omistuspohja varmistaa kasvua ja kehitystä

Helmikuussa 2019 Fimpec Oy siirtyi uuteen vaiheeseen, kun perustajaosakkaat myivät yrityksen Helmet Capitalin hallinnoimalle Smaragdus-konsernille. Fimpecin toimintaan omistajamuutokset eivät vaikuttaneet, vaan se jatkaa toimintaansa omana erillisenä yhtiönä.

Fimpecin aiemmista omistajista Timo-Pekka Aaltonen, Teppo Grén, Marko Mäkimartti ja Pekka Salomaa jatkoivat yhtiön palveluksessa ja merkittävinä uuden konsernin henkilöosakkaina. Grén jatkoi Fimpecin toimitusjohtajana ja Salomaa hallituksen puheenjohtajana. Osakkaiksi tuli myös muita Fimpecin avainhenkilöitä.

”Ratkaisulla haluttiin varmistaa Fimpecin kasvun ja kehityksen jatkuminen. Se luo pohjaa Fimpecin entistä laajemmalle palvelutarjonnalle. Samalla valmistauduttiin siihen, että osa alkuperäisistä omistajista oli tulossa eläkeikään lähivuosina”, Grén sanoo.