Konniveden ja Kouvolan Pyhäjärven yhdistävän vanhan Kimolan uittokanavan muuttaminen veneilykäyttöön on ollut Suomen oloissa poikkeuksellinen infrahanke. Pari vuotta kestäneissä muutostöissä noin 5,5 kilometrin pituinen 1960-luvulla kaivettu osuus ruopattiin ja levennettiin veneilylle sopivaksi ja molemmille rannoille rakennettiin kunnolliset eroosiosuojaukset. Uittokanavan vanhat nippunosturit purettiin ja tilalle rakennettiin venesulku, jonka pituus on 35 metriä, leveys 8 metriä ja sulutuskorkeus 12 metriä. Ainutlaatuinen piirre kanavassa on heti sulun vieressä oleva noin 70 metriä pitkä vanha uittotunneli, joka avarrettiin ja lujitettiin veneilykäyttöön sopivaksi. Alituskorkeus tunnelissa, kuten myös kanavan ylittävien uusien Kimolan ja Taipaleen siltojen kohdalla, on 4,8 metriä.

Fimpec Oy oli hankkeessa mukana rakentamisen valmistelusta lähtien ja toimi siinä rakennuttajakonsulttina ja turvallisuuskoordinaattorina.

Kimolan kanavan tunneli on 70 metriä pitkä ja sen alituskorkeus on 4,8 metriä.
Kimolan kanavan tunneli on 70 metriä pitkä ja sen alituskorkeus on 4,8 metriä.

”Ennen varsinaisten rakennustöiden käynnistymistä laadimme hankintoihin liittyvät asiakirjat ja kilpailutimme urakat yhdessä Väyläviraston kanssa. Rakennustöiden aikana työ keskittyi valvontaan sekä erilaisten haasteiden ennakointiin ja ratkaisemiseen yhdessä urakoitsijoiden ja tilaajan kanssa. Tehtäviimme kuului huolehtia myös siitä, että ympäristöhaitat minimoidaan ja turvallisuus pysyy korkealla tasolla. Turvallisuuteen panostaminen kannatti, sillä hankkeen neljässä eri urakassa aiheutui yhteensä vain yksi poissaoloon johtanut tapaturma, kun tankkauksen yhteydessä polttonesteroiskeita silmiinsä saanut henkilö kävi huuhtelun jälkeen tarkastuttamassa silmänsä lääkärissä. Lisäksi oli muutama läheltä piti -tilanne, jotka analysoitiin urakoitsijan kanssa”, Fimpecissä Kimolan hankkeesta vastannut Tommi Rissanen kertoo.

Hän arvioi hankkeen olleen mielenkiintoinen ja opettavainen kaikille siihen osallistuneille. Venetunneli on ainoa laatuaan Suomessa, ja uusia kanavasulkuja Suomessa on tehty edellisen kerran 2000-luvun alkuvuosina, kun Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat. Suomessa ei myöskään ole todennäköisesti toista geoteknisesti yhtä haastavaan maastoon tehtyä ja yhtä pitkää kanavaa kuin Kimola. Tämä näkyi myös kiinnostuksena hanketta kohtaan.

”Sulkutyömaa kiinnosti yleisöä jo rakennusvaiheessa melkein häiriöksi asti, ja avajaisia 3.8.2020 oli seuraamassa paikan päällä satoja ihmisiä. Myös ensimmäisen veneilyviikon sulutusmäärät (noin 25 sulutusta vuorokaudessa) ovat osoittaneet, että uusi venereitti kiinnostaa. Alkaisiko tästä uusi kanavarakentamisen ja sisävesimatkailun uusi buumi, nyt kun korona on lisännyt kotimaan matkailua ja muutenkin lähimatkailu ja ympäristöarvot ovat nousussa”, Rissanen aprikoi ja lisää, että Fimpec ainakin on valmis vastaamaan osaltaan haasteeseen ja intoa riittää seuraaviinkin kanavahankkeisiin.

”Kimolan kanava oli meille erinomainen hanke. Se tarjosi mahdollisuuden käyttää taitorakenteisiin liittyvää osaamistamme ja kehittää sitä edelleen tulevia hankkeita silmällä pitäen. Kyseessä oli tässä suhteessa poikkeuksellisen monipuolinen kokonaisuus”, Liiketoimintajohtaja Jorma Paananen Fimpecistä toteaa.

Vesirakentamisesta kertynyttä kokemusta on päästy myös hyödyntämään muun muassa Koskienegia Oy:n Kuhankosken vesivoimalahankkeessa ja Vattenfallin Hietamakosken ja Leukunkosken kalatiehankkeissa.

Venesulun pituus on 35 metriä, leveys 8 metriä ja sulutuskorkeus 12 metriä.
Venesulun pituus on 35 metriä, leveys 8 metriä ja sulutuskorkeus 12 metriä.