Yli 10 vuotta töissä ulkomailla
Suuret rakennusprojektit ovat vieneet Sami Kaskelaa eri puolille maailmaa rakennusinsinööriksi valmistumisesta lähtien. Hän sanoo oppineensa ainakin sopeutumista ja epävarmuuden sietämistä.
Sami Kaskela on yksi ensimmäisistä Fimpecille palkatuista työntekijöistä. Hän tuli yrityksen palvelukseen pian sen perustamisen jälkeen.
”Marko Mäkimartti otti minuun yhteyttä vuoden 2010 lopulla ja kysyi olisinko kiinnostunut tulemaan Fimpecille töihin. Tunsin hänet ja Pekka Salomaan entuudestaan, sillä olimme olleet samaan aikaan Fray Bentosin sellutehdasprojektissa Uruguayssa 2000-luvun puolivälissä. Päätin vastata kyllä, ja sillä tiellä ollaan edelleen”, Kaskela kertoo.
Kaskelan ensimmäinen tehtävä Fimpecin palveluksessa oli Montes del Platan sellutehdashankkeessa Urugyayssa, jossa hän teki töitä aluevalvojan nimikkeellä. Projektin päätyttyä Kaskela palasi Suomeen alkuvuodesta 2014 ja työskenteli sen jälkeen muun muassa projekti-insinöörinä Riikinvoiman ekovoimalaitoshankkeessa Leppävirralla, hankintainsinöörinä Kemiran kloraattitehtaan laajennushankkeessa Joutsenossa, projektinjohtajana Arkadiankatu 23:n saneeraushankkeessa Helsingissä sekä hankekehitystehtävissä.
RAP-pätevyys Kaskelalle myönnettiin vuonna 2016. Vuonna 2017 hän lähti uudelleen Uruguayhin sinne perustetun Fimpec Uruguay S.A:n maajohtajaksi ja työskentelemään UPM:n Paso de los Torosin sellutehdashankkeeseen liittyvän satamaterminaalihankkeen projektipäällikkönä. Kesällä 2019 oli vuorossa taas siirtyminen Suomeen työskentelemään Fimpecin teollisuuteen liittyvissä projekteissa.
”Olen saanut olla mukana vaihtelevissa, mielenkiintoisissa ja toisistaan poikkeavissa hankkeissa sekä tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa”, Kaskela summaa tähänastista työuraansa.
Ulkomaille on vetänyt moni asia
Uruguayn sellutehdasprojektit ovat vain osa Kaskelan ulkomailla hankkimaa työkokemusta. Vuonna 2002 rakennustekniikan insinööriksi (AMK) valmistunut Kaskela ehti olla jo ennen Fimpecille tuloa mukana useissa suurten suomalaisten rakennus- ja teknologiayhtiöiden hankkeissa Uruguayssa, Intiassa, Karibialla ja läntisessä Afrikassa.
Hän laskee, että ulkomailla on kulunut valmistumisen jälkeen noin 11 vuotta. Työskentely ulkomailla ei ole kuitenkaan ollut itseisarvo tai tavoite. Tarjolle on vain tullut hyviä mahdollisuuksia, ja Kaskela on ollut valmis tarttumaan niihin.
”Asiassa on monta puolta. Kyse on ollut yleensä suurista hankkeista, joissa on oma, mielenkiintoinen dynamiikkansa, joka kiinnostaa minua. Toki ulkomailla työskentely antaa mahdollisuuden tutustua myös erilaisiin kulttuureihin ja työympäristöihin.”
Sopeutumiskykyä tarvitaan
Työ on Kaskelan mukaan työtä riippumatta siitä, missä maassa ja maanosassa sitä tehdään. Kulttuurista toiseen siirryttäessä eteen tulee kuitenkin eroja, jotka asettavat omia vaatimuksiaan. Hän painottaa sopeutumiskyvyn ja epävarmuuden sietämisen merkitystä.
”Joka maassa on omat tapansa, joihin kannattaa sopeutua. Rakentamismenetelmät ja työtavat voivat poiketa siitä, mihin Suomessa on totuttu, mutta niiden avulla voidaan päästä aivan samaan ja hyvään lopputulokseen. On hyväksyttävä se, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita. Kulttuurista johtuvia eroja ei kannata aliarvioida, jos haluaa saada vietyä asioita eteenpäin.”
Viimeisimmän ulkomaankomennuksensa kohdetta Uruguayta Kaskela kuvailee rauhalliseksi ja vakaaksi maaksi. Työntekoa siellä helpotti vuosien mittaan hankittu espanjan kielitaito ja ymmärrys ympäröivästä kulttuurista.
”Kielitaito yksinkertaistaa asioiden hoitamista niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Se auttaa myös ymmärtämään ja pääsemään sisään paikalliseen kulttuuriin, mikä on tärkeää viihtymisen kannalta”, hän sanoo.
Työn mielekkyys on tärkeää
Ennen Fimpeciä Kaskela ehti olla kahden suuren suomalaisen yrityksen palveluksessa. Hän toteaa niidenkin olleen hyviä työnantajia, mutta Fimpecillä olevan erityisiä vahvuuksia, eikä kyse ole pelkästään kiinnostavista työtehtävistä.
”Pienessä ja ketterässä yrityksessä on minusta mielekästä olla töissä. Esimiehiin on suorat yhteydet ja ote asioihin on henkilökohtaisempi kuin suuressa konsernissa on mahdollista. Aina on kaikki asiat saatu hoidettua.”
