Laitostoimittajan näkökulmasta vetytalous on siirtymässä teollisen mittakaavan hankkeisiin ja metsäteollisuudella voi olla siinä merkittävä rooli
Vety- ja metsäteollisuudesta löytyy kiinnostavia yhtäläisyyksiä ja yhtymäkohtia, jotka voivat hyödyttää kumpaakin toimialaa. Näin arvioi kansainvälisen teknologiakonserni ANDRITZin e-metanoli liiketoiminta-alueen johtaja Henrik Grönqvist, joka vieraili Fimpecin Kumppanit-podcastissa kertomassa vetytalouden näkymistä laitostoimittajan näkökulmasta.
Henrik Grönqvistillä on takanaan 20 vuoden ura ANDRITZin eri johtotehtävissä, ensin pitkään selluloosa- ja paperiteollisuuden projekteissa, ja viimeiset pari vuotta kehittämässä yhtiön e-polttoaineliiketoimintaa. Fimpecin Kumppanit-podcastissa olikin siten luontevaa tarttua vetytalouden ja metsäteollisuuden väliseen suhteeseen, mikä tarjoaa erityisesti Suomen näkökulmasta kiinnostavia mahdollisuuksia. Grönqvist kertoo näkevänsä tosi paljon potentiaalia ja synergioita toimialojen välillä.
”Yksi asia on metsäteollisuudessa syntyvä biogeeninen hiilidioksidi, joka on arvokas raaka-aine vetyyn perustuvien e-polttoaineiden valmistuksessa. Lämmöntalteenotto ja muut sivuvirrat tarjoavat myös mahdollisuuksia. Synergiaa löytyy myös ehkä siitä, että selluprosessissa itsessään syntyy metanolia. Se on aikaisemmin poltettu, mutta nyt meillä on teknologioita, joilla metanoli pystytään puhdistamaan ja myymään markkinoille biometanoliksi. Näen todella paljon mahdollisuuksia, jos metsäteollisuus voisi asemoitua enemmän vety- ja e-polttoaineiden arvoketjuun.”
Yhtäläisyyksiä löytyy myös investoinneista ja niiden läpiviennistä, koska molemmilla toimialoilla mittakaavat ovat suuria. Siten metsäteollisuuden puolelta saatuja kokemuksia projektien viemisestä läpi onnistuneesti, aikataulussa ja budjetissa pysyen, voidaan hyödyntää vetytalouden suurhankkeissa.
”Metsäteollisuuden näkökulmasta näkisin, että yksi isoimmista alan haasteista on, miten hiili saadaan hyödynnettyä paremmin. Ymmärtääkseni nykyään vain noin puolet hiilimolekyyleistä päätyy oikeasti tuotteeseen ja loput menevät taivaalle hiilidioksidipäästöinä. Vetytalouden mahdollisuuksia hyödyntämällä voisi saada enemmän tuotteita tehtaasta ulos hiilidioksidipäästöjen sijaan.”
”Minulla on sellainen tunne, että näitä mahdollisuuksia tullaankin hyödyntämään ja että metsäteollisuudella on kyky miettiä heidän omat arvoketjunsa uudella tavalla. Se on tapahtunut aikaisemminkin ja uskon, että alalla nähdään vedyn tarjoamat mahdollisuudet ja kehitetään jotain uutta yhdessä”, Grönqvist summaa.
Vetylaitosten skaalautuvuus ja dynaamisuus auttaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin
Tällä hetkellä Henrik Grönqvistin päähuomio on vetytalouteen ja erityisesti e-polttoaineisiin liittyvissä hankkeissa. Kumppanit-podcastissa hän avaa muun muassa sitä, millä keinoilla ANDRITZ vastaa laitostoimittajana niihin haasteisiin, joita syntyy, kun ala on siirtymässä kohti teollisia mittakaavoja ja laitosten tuotantokapasiteetit kasvavat kymmenistä satoihin megawatteihin. Avainsanoja ovat Grönqvistin mukaan skaalautuvuus ja dynaamisuus.
”ANDRITZin vetylaitos on modulaarinen ja se rakentuu 10 megawatin moduuleista eli sen skaalaaminen on suhteellisen suoraviivaista. En näe siinä niin paljon haastetta. Ehkä suurempi haaste näiden isojen ja paljon sähköä käyttävien laitosten osalta on sähköverkossa – siinä, miten ne saadaan kytkettyä sähköverkkoon. Tähän liittyen on tärkeää saada laitokset suunniteltua dynaamisiksi siten, että niissä pystytään ottamaan huomioon ja reagoimaan sähköverkon toimintaan ja sähkön hinnan vaihteluihin. Siinä on varmasti haastetta”.
Tulevaisuuteen Grönqvist katsoo luottavaisesti. Hän kertoo, että ANDRITZ panostaa vahvasti integraatioon, jossa saadaan vetylaitos, hiilidioksidin talteenotto ja synteesi oikealla tavalla integroitua. Panostukset kohdistuvat erityisesti e-metanoliin.
”Vaihtoehtoja on tietysti paljon ja koko ajan täytyy seurata, mitä tapahtuu ja reagoida siihen. Tällä hetkellä uskomme kuitenkin vahvasti e-metanoliin, johon myös asiakkaiden kysyntä kohdistuu eniten”.
ANDRITZin vetytalouteen liittyvä liiketoiminta on Grönqvistin mukaan lähtenyt hyvin liikkeelle. Vireillä on useita e-metanoli- ja muita P-to-X-hankkeita ja Saksassa ANDRITZilla on meneillään Salzgitterin 100 megawatin vetylaitoksen EPC-toimitus. Laitoksen pitäisi käynnistyä vuonna 2026, jolloin se tulee olemaan yksi Euroopan suurimmista vetylaitoksista.
Suomesta löytyy osaamista
Suomi ja pohjoismaat ovat Grönqvistin mielestä hyvässä asemassa vetytalouden näkökulmasta ja myös ANDRITZ on panostamassa Suomeen. Suomessa yhtiötä houkuttelee erityisesti täältä löytyvä osaaminen.
”Sanoisin, että Suomi on johtava toimija biogeenisen hiilen osalta. Kun sen yhdistää päästöttömään vetyyn, Suomella on ihan hyvä ja uniikki asema kehittää tätä polkua eteenpäin, tarjota uusiutuvia polttoaineita ja niihin vaadittavaa teknologiaa. Suomella on myös kunnianhimoiset tavoitteet vetytalouden suhteen ja selkeä lainsäädäntö. Näen täällä paljon potentiaalia”, Grönqvist toteaa.
Henrik Grönqvist oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 19: Vety- ja metsäteollisuus voivat hyötyä toisistaan monella tavalla
