Nyt on oikea aika miettiä vetytalouden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden kysymyksiä
Vihreän vedyn sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys kannattaisi pitää prioriteettilistan kärkipäässä, kun vetytaloutta rakennetaan Suomeen. Näin arvioi Kumppanit-podcastissa VTT:n tutkija Essi Laitinen, joka on mukana kahdessa suuressa vetytalouden hankkeessa ja jonka tekeillä oleva väitöskirja käsittelee Suomen vetysiirtymän sosiaalista hyväksyttävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja vetysiirtymään liittyviä konflikteja.
Vihreälle vedylle on varattu suuri rooli vihreässä siirtymässä ja ilmastopäästöjen vähentämisessä. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään taloudesta tai ilmastoasioista, vaan vetytalouden kasvu nostaa esiin myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden kysymyksiä. Ne eivät ehkä tunnu ajankohtaisilta tällä hetkellä, kun eletään vetytalouden alkuvaihetta ja ratkaistavana on paljon teknologisia ja taloudellisia kysymyksiä, mutta VTT:n tutkija Essi Laitinen uskoo, että niiden ottaminen huomioon on kuitenkin tarpeellista ja hyödyllistä kaikkien osapuolten näkökulmasta.
”Sosiaalisten ja oikeudenmukaisuuskysymysten ohittaminen ei ole pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Voi pohtia, miltä vetytalous näyttää 10, 20 tai 50 vuoden päästä ja millaista jälkipyykkiä voi aiheuttaa, mikäli emme onnistu miettimään ja ratkaisemaan niitä ajoissa.”
Laitinen on perehtynyt aiheeseen väitöskirjatutkimuksessaan. Ne ovat esillä myös kahdessa suuressa vetyhankkeessa, jossa hän on mukana. BalticSeaH2 on laaja ja Euroopan ensimmäinen rajat ylittävä vetylaaksohanke ja JustH2Transit on hanke, jossa tutkitaan systeemitasolla Suomen vetysiirtymää ja johon Laitisen väitöskirjatutkimus liittyy. Taustaltaan Laitinen on rauhan- ja konfliktintutkija, mikä ei ole yleinen tausta VTT:llä, mutta hän sanoo tekevänsä työtä mielenkiintoisessa yhteisössä.
”Monihan tuntee VTT:n teknologiatutkimuskeskuksena ja pioneeri-insinöörilaitoksena, mutta meillä on itse asiassa töissä aika paljon yhteiskuntatieteilijöitä sekä muutama rauhan- ja konfliktintutkijakin. Tämä sopii minulle, sillä haluan olla osana monitieteellisiä ryhmiä, joissa eri alojen tietämys yhdistyy.”
Oikeudenmukaisuutta etsimässä
Kumppanit-podcastissa Laitinen nostaa esiin kolme käsitettä, jotka liittyvät vetytalouden ja vihreän siirtymän kaltaisiin suuriin murrosvaiheisiin ja niiden läpiviemiseen oikeudenmukaisesti. Ne ovat prosessioikeus, restoratiivinen oikeus ja distriputiivinen eli sosiaalinen tai jako-oikeudenmukaisuus.
”Prosessioikeus tarkoittaa sitä, että kun on käynnissä suuri teknologinen tai sosiotekninen murros, niin olisi hyvä, että prosessissa olisi mukana mahdollisimman monta ryhmää ja sidosryhmää, joita muutos koskettaa. Restoratiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi aikaisemmat energiajärjestelmät ovat aiheuttaneet jonkinnäköisiä epäoikeudenmukaisuuksia, niin olisi tärkeää, että uudessa energiamurroksessa näitä epäoikeudenmukaisuuksia paikattaisiin. Distriputiivisessa oikeuskäsitteessä ajatuksena on se, että uutta energiajärjestelmää muotoiltaessa pidetään huolta siitä, että hyödyt ja haita jakaantuisivat mahdollisimman tasapuolisesti eri ihmisryhmien välillä ja maantieteellisesti”.
”Itse näen vihreässä siirtymässä mahdollisuuden korjata historiallisia vääryyksiä ja tehdä asiat kerralla oikein niin, ettei mitään jälkipyykkiä synny. Sen takia näiden asioiden pitäisikin olla näin yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta prioriteettilistan kärjessä”, Laitinen kertoo.
Hän jatkaa, että riskinä on se, että vetysiirtymää viedään kovalla vauhdilla eteenpäin tilanteessa, jossa kansalaiset eivät oikeasti tiedä, mistä siinä on kyse. Se voi aiheuttaa meille tulevaisuudessa ongelmia.
”Tällä hetkellä meitä yhteiskuntatieteilijöitä kiinnostaakin, mitä kansalaiset tietävät vetytaloudesta ja jos he tietävät jotain siitä, mitä he ajattelevat. Tällä hetkellä käsitys tästä on epäselvä, vaikka jonkin verran tutkimusta onkin tehty vetytietoisuudesta ja vetyhyväksyttävyydestä. Niiden perusteella voi sanoa sen verran, että ihmiset tietävät jonkin verran vedystä, mutta tämä tietämys rajoittuu yksittäisiin vetyteknologioihin tai yksittäiseen vetyarvoketjun osaan, mutta ei vetytalouskokonaisuuteen.”
Paikalliset konfliktit vetytalouden riskinä
Paikalliset konfliktit ovat yksi riski, johon vetytalouden kasvu voi johtaa. Niille kasvuympäristöä tarjoaa uuden vetyinfran rakentaminen: tuuli- ja aurinkovoima, sähkön siirtolinjat, vetylaitokset, vetyputket tai vaikka vihreä terästehdas. Nämä ovat jo aiheuttaneet ja saattavat jatkossakin aiheuttaa huolta paikallisissa ihmisissä ja johtaa paikallisiin konflikteihin. Laitisen mukaan konfliktien syyt ovat hyvin samanlaisia kuin muissakin vihreän siirtymän hankkeissa.
”Kyse on resurssien, esimerkiksi maan, käytöstä. Paikallisella tasolla vetytalouden infra laitetaan jonnekin ja jostain vesikin vetytalouden tarpeisiin pitää saada. Paljolti kyseessä ovatkin maankäyttöön liittyvät konfliktit. Myös luontoarvoilla on iso merkitys.”
”Kun on selvitetty esimerkiksi energiakonflikteja ja energiainfraan liittyvää paikallista vastustusta, on havaittu, että Pohjoismaissa paikallistasolla vahvat luontoarvot ovat usein vastustuksen takana. Kyse ei ole pelkästään siitä, että jotain tulee minun takapihalleni, vaan ihmisille on oikeasti tärkeää, minkälaisia negatiivisia tai positiivisia ympäristövaikutuksia hankkeella on ja minkälaista muuta hyötyä, kuten työpaikkoja tai verotuloja, se tuo paikallisyhteisöön. Ne ovat todella olennaisia kysymyksiä”, Laitinen listaa
Hänen mukaansa onneksi löytyy esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnallisten ja paikallisten tarpeiden yhdistämisessä voidaan onnistua. Esimerkiksi Harjavaltaan rakennettavan P2X Solutionsin vetylaitoksen ja metanointilaitoksen kohdalla on saatu hyviä kokemuksia kattavasta yhteistyöstä paikallisyhteisön kanssa – paikallisten kuulemisesta ja viranomaisten osallistamisesta. Samoin laitos sijoittuu alueelle, jossa on jo ennestään teollisuutta, mikä helpottaa hankkeen ymmärtämistä ja hyväksymistä.
Kansalaisten tietoisuutta pitää lisätä
Laitinen muistuttaa, että ihmisten hyväksyntä on tärkeää vihreän vedyn integroinnissa osaksi energiajärjestelmää. Sen onnistumiseksi tarvitaan taas yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Samoin viestinnällä ja läpinäkyvyydellä on iso merkitys.
”Viestintä on ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien vetytoimijoiden pitäisi panostaa yhdessä siihen, että lisäämme kansalaisten tietoisuutta vetytaloudesta, vetyteknologioista, hyödyistä ja haitoista sekä mihin ne suuntautuvat. Tärkeässä roolissa ovat myös turvallisuuskysymykset, joista pitää puhua avoimesti”, hän ehdottaa
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on myös riskienhallintaa
Podcast-keskustelussa Laitinen nostaa esiin myös tärkeän näkökulman siitä, ettei oikeudenmukaisuudessa ei ole kyse pelkästään hyvän tekemisestä, vaan myös riskienhallinnasta. Paikallisissa konflikteissa hyväksymättömyydessä piilee paljon riskejä, jotka voivat aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita.
Hän nostaa esimerkin Norjasta, jossa jotkut Saamenmaalle rakennetut tuulivoimapuistot on todettu laittomiksi jälkikäteen oikeusteitse. Tämä on johtanut valtaviin korvauksiin. Ilmapiirin muuttumista on Laitisen mielestä nähtävissä Suomessakin esimerkiksi Inkoon vihreän terästehtaan ja siihen integroidun vetylaitoksen hankkeessa, jossa innostuneen alun jälkeen lähialueen asukkaiden vastustus on lisääntynyt ympäristöhuolten kasvaessa.
Laitinen haluaakin lähettää vetyalan toimijoille viestiä siitä, että asioita voi tehdä proaktiivisesti. Moni nojaa esimerkiksi YVA-menettelyihin sekä niihin liittyviin lupaprosessikäytäntöihin ja kansalaisten kuulemisiin, mutta paljon muutakin voisi tehdä.
”Me voisimme keskustella paikallisten kanssa paljon aikaisemmin, jos esimerkiksi haluamme ymmärtää ja ennaltaehkäistä paikallisia konflikteja. Voisimme olla jo ennen YVA-menettelyjä yhteydessä paikallishallintoon, tehdä yhteistyötä paikallisten ihmisten kanssa ja miettiä, mitä kaikkea heille voitaisiin tarjota. Näin voisimme mahdollistaa hankkeen etenemistä.”
Essi Laitinen oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 21: Vetytaloudesta kannattaa tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaista ja hyväksyttävää
