Suomen metsäteollisuus katsoo kohti tulevaisuutta toiveikkaana
Metsäteollisuudella on ainutlaatuisen merkittävä asema Suomessa. Vuonna 2023 metsäteollisuuden tuotteita vietiin Suomesta yli 12 miljardilla eurolla ja ne muodostavat noin 16 prosenttia Suomen viennistä. ”Suomi elää metsästä” -lausahdukselle on siten edelleen katetta – ja Fimpecin Kumppanit-podcastissa vierailleen Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen mukaan näin voi olla jatkossakin, kunhan kilpailukyvystä pidetään huolta.
Tällä hetkellä metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää periaatteessa hyvältä, sillä maailmanlaajuiset markkinanäkymät ovat lupaavat. Metsäteollisuuden globaalin markkinan arvioidaan kasvavan niin hygieniatuotteiden, pakkausten, polttoaineiden kuin erikoismateriaalien osalta eli kaikissa muissa päätuoteryhmissä kuin graafisissa papereissa.
”Kehitys on seurausta maailman väestön kasvusta, mikä kasvattaa tiettyjen perustuotteiden kysyntää. Samoin elintason nousu lisää esimerkiksi hygieniatuotteiden kysyntää ja kaupungistuminen pakkausmateriaalien kysyntää. Siinä mielessä globaalin markkinan näköala on hyvin myönteinen. Ratkaisevaa on, että Suomen metsäteollisuus pystyy olemaan tässä markkinassa mukana kilpailukykyisesti. Kasvusiivun ottaa joku muu, ellemme me sitä ota”, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki toteaa.
Aikaisemmin muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä ympäristöministerinä toimineen Lehtomäen mielestä toinen myönteinen asia ovat uudet tuotteet. Hän sanoo, että on todella innostavaa ja motivoivaa nähdä, mitä kaikkea puupohjaisesta kuidusta voidaan tehdä. Samalla tavalla kiinnostavaa on se, mihin kaikkeen voidaan hyödyntää valmistusprosessin eri tuotteita, kuten biogeenistä hiilidioksidia.
”Vihreän siirtymän kehityskulku antaa meille isoja mahdollisuuksia. Tämä kehityskulku jatkuu Euroopassa ja eri puolilla maailmaa riippumatta poliittisista suhdanteista luoden tilausta uusiutuvaan raaka-aineeseen pohjautuville ratkaisuille, joita metsäteollisuus pystyy tarjoamaan.”
Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky syntyy monista asioista
Lehtomäki painottaa, että globaalin markkinan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Suomen metsäteollisuudelta kilpailukykyisyyttä. Tällä hetkellä tilanne on siinä suhteessa varsin hyvä, mistä kertoo se, että metsäteollisuuden tuotteita viedään Suomesta maailmalle miljardien eurojen arvosta vuosittain. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja kiristyy kaiken aikaa, joten kilpailukyvyn edellytyksien pitää olla kunnossa kaiken aikaa.
”Julkisessa keskustelussa tuntuu unohtuvan vähän se, että metsäteollisuus, kuten monet muutkin teollisuuden alat Suomessa, kilpailevat globaaleilla markkinoilla. Metsäteollisuudessa kilpailu on kiristymässä monien tuotteiden osalta ja toisaalta Latinalaisen Amerikan sekä Aasian ja sieltä erityisesti Kiinan taholta. Tässä kilpailussa täytyy pärjätä tai muuten vientieurot jäävät saamatta”, Lehtomäki summaa.
Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisessä on Lehtomäen mukaan kyse laajasta kokonaisuudesta. Siinä pitää nähdä koko arvoketju, joka lähtee raaka-aineesta ja ulottuu kuljetuksiin, jalostukseen ja innovaatioihoin, kykyyn tuottaa uusia tuotteita vientipuolelle.
”Raaka-aineen saatavuus on iso ja ratkaiseva kysymys metsäteollisuudelle. Samoin tarvitaan kustannuskilpailukykyä. Suomen kaltaisessa maassa myös logistiikka ja sen toimivuus on ratkaisevan tärkeässä asemassa, ja totta kai tarvitaan osaamista – eri kohtiin arvoketjua on saatava riittävästi osaavaa työvoimaa. Tällä hetkellä kilpailukykyyn vaikuttaa myös se valitettava asia, että jotkut Euroopan maat tukevat metsäteollisuutta hyvin voimakkaasti, mikä vääristää kilpailua.”
”Metsäteollisuuden yritykset tekevät tietenkin jatkuvasti itse töitä kilpailukykynsä eteen ja vastaavat siitä. Meillä on kuitenkin toive valtiovallalle, että kun on muutamia sellaisia välineitä, joilla voidaan tasoittaa esimerkiksi logistisen takamatkamme aiheuttamaa kilpailukykyheikkoutta, niitä välineitä käytettäisiin myös jatkossa. Ne voivat olla joissakin tilanteissa se kriittinen palanen, joka ratkaisee, onko jotain asiaa kilpailukykyistä tehdä Suomessa vai ei.”
Uudet innovaatiot ovat tärkeitä
Tärkeä osa kilpailukykyä etenkin nykyisissä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa on kyky kehittää toimintaa ja tehdä innovaatioita. Lehtomäki arvioi, että tältä osin metsäteollisuuden tilanne Suomessa on hyvä. Hänen mielestään innovaatioita ajatellaan usein liian kapeasti ja pintapuolisesti, eikä nähdä, mitä kaikkea alalla tapahtuu.
”Me olemme esimerkiksi metsäteollisuuteen liittyvien patenttien osalta ihan maailman huippua. Se osoittaa, että innovaatioita tehdään. Kuvaa hämärtää ehkä se, että metsäteollisuudella on Suomessa 150–200 vuoden teollisen mittakaavan historiaa, joten innovaatioympäristökin on hyvin monisyinen ekosysteemi, jossa on isoja ja pieniä toimijoita. Siten innovaatiot kohdentuvat moniin eri ulottuvuuksiin tai haarakkeisiin.”
”Kyse voi olla polttoaineinnovaatioista tai erilaisista materiaali-innovaatioista. Ne voivat olla erilaisia sivuvirtoihin tai erikoiskuituihin liittyviä innovaatioita. Eikä innovaatioissa ole aina kyse uusista tuotteista, vaan siitä, että vanhaa tuotetta tehdään kokonaan uudella tavalla, energiatehokkaammin, vähemmillä päästöillä jne…”, Lehtomäki kertoo.
Hän jatkaa, että innovaatiossa voi olla myös siitä, pystyykö kilpailemaan ja syrjäyttämään jonkun muun tavan tehdä asia, siten että saadaan kokonaan uusi materiaali ja uusi tuote markkinaan. Tästä on kyse pakkausten kohdalla, jossa puupohjaisilla materiaaleilla voidaan korvata öljypohjaisia tuotteita. Samasta asiasta on kyse myös biopohjaisissa polttoaineissa, erilaisten mineraalien korvaamisessa sekä kuluttajia kiinnostavissa tekstiilikuiduissa.
Haasteita menestykselle löytyy maailmalta ja Suomesta
Itsestään selvää Suomen menestys metsäteollisuuden globaalissa kilpailussa ei ole. Riskejä löytyy sekä Suomesta että maailmantilanteesta.
Kansallisesti keskeinen haaste on puuraaka-aineen saatavuus, jonka käyttö on aika korkealla tasolla paitsi metsäteollisuudessa myös energiantuotannossa. Siksi metsäluonnon elinvoimaisuudesta hyvän huolen pitäminen on Lehtomäen mukaan metsäteollisuudelle sydämen asia. Käytön on oltava kasvuun nähden kestävällä tasolla pitkällä aikajänteellä toiminnan turvaamiseksi. Tähän liittyvät luonnon monimuotoisuuteen ja nielukysymyksiin liittyvät asiat, jotka täytyy ratkaista.
”Metsäteollisuudessa on tehty valtava työ monimuotoisuuden entistä paremmaksi huomioimiseksi arjen metsätaloudessa. Julkaisemamme monimuotoisuustiekartta osoittaa, että kun näitä parannuksia tehdään, jätetään enemmän lahopuuta ja suojellaan arvokkaimpia alueita, niin pystytään vahvistamaan monimuotoisuutta myös talousmetsissä. Tämä on meille tärkeää työtä”, hän sanoo.
Laajemmassa kuvassa uhkakuvana viennistä elävälle teollisuudenhaaralle ovat Lehtomäen mukaan kansainvälisen kaupan merkittävät rajoitukset ja sitä rasittavat tullit. Tähän liittyvä uhkakuva on Euroopan käpertyminen liikaa sisäänpäin ja keskittyminen regulaatioon ja keskinäiseen kilpailuun tukipolitiikassa, kun pitäisi kilpailla maailmalla. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuntunut vahvasti Suomessa etenkin raaka-ainehankinnassa.
”Ennen sotaa kymmenkunta prosenttia metsäteollisuuden raaka-aineesta tuli Venäjältä. Tämä tuonti loppui kutakuinkin välittömästi sodan alkamisen jälkeen, mikä on aiheuttanut raaka-ainepuolella shokin tähän Itämeren ympärille. Se on taas vaatinut tuotantolinjojen sovittamista raaka-aineen saatavuuden näkökulmasta, vaikka tuontia onkin jonkin verran naapurimaista ja kotimainen kysyntä on kasvanut. Se näkyy tietenkin raaka-aineen hinnassa, joka on jalostajan näkökulmasta erittäin korkealla.”
Geopoliittinen kehitys sisältää myös muita riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. ”Mitä tapahtuu Yhdysvaltojen suhteen, mitä EU:n ja Kiinan välillä. Kaikilla näillä on merkitystä maailmanmarkkinassa. Tietenkin toivomme, että aikanaan esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennus lisää puupohjaisten rakennusmateriaalien kysyntää. Samoin sodan päättyminen olisi omiaan vireyttämään eurooppalaista taloudellista kehitystä muutenkin”, Lehtomäki toteaa.
Kumppanit-podcastin jakson lopuksi Lehtomäki muistuttaa vielä suurista mahdollisuuksista, joita metsäteollisuus tarjoaa.
”Meillä on valtava mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta monin eri tavoin – myös sellaisin tavoin, joita emme vielä ole löytäneet. Tehdään se, löydetään ne tavat yhdessä ja muistetaan aina, että joka päivä pitää asiat tehdä paremmin koko arvoketjussa kuin eilen.”
Paula Lehtomäki oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 18: Mitä kuuluu Suomen metsäteollisuudelle?
