Uudet investointistrategiat ja laskentaperiaatteet ovat tarpeen teollisuuden puhtaan siirtymän hankkeissa
Puhtaan siirtymän hankkeiden laskentaperiaatteissa pitäisi pystyä arvioimaan entistä laajemmin ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia kustannusvaikutuksia sekä mallintamaan useiden toimijoiden kassavirtoja samalla kertaa. Näin arvioi LUT-yliopiston kustannusjohtamisen professori Timo Kärri Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Puhdas siirtymä ja siihen liittyvien investointien problematiikka ovat läheinen asia kustannusjohtamisen professori Timo Kärrille. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa teollisuuden kustannus-, investointi- ja elinkaarimallit ja viime vuosina hän on ollut aktiivisesti mukana merkittävissä tutkimushankkeissa, jotka liittyvät teollisuuden puhtaaseen siirtymään ja kestävään energiantuotantoon.
Kärrin arvioi, että puhtaassa siirtymässä on kyse ennennäkemättömästä tilaisuudesta luoda kokonaan uudenlaiseen ajatteluun pohjautuva energiajärjestelmä ja teollisuusyhteiskunta sen myötä. Hän vertaa sitä IoT-vallankumoukseen (teollinen internet) ja arvioi kyseessä olevan energiapuolella mittakaavaltaan samanlainen tai jopa suurempi asia.
”Puhtaan/vihreän siirtymän ansio ja iso asia on siinä, että se tarjoaa eri kokoisille yrityksille aika selkeän vision ja jopa imperatiivin siitä, miten tämä maailma pelastetaan. Toki jäljelle jää yksittäisiin hankkeisiinkin vaikuttava kysymys siitä, millä aikavälillä me kykenemme pelastamisen toteuttamaan ja miten se tapahtuu.”
Aikajänne ja rahoitus haasteena puhtaan siirtymän hankkeissa
Puhtaan siirtymän läpiviennin haasteellisuus tiivistyy Kärrin mukaan aikajänteeseen. Uusi systeemi pitäisi saada pystyyn ja päästöt vähenemään mahdollisimman nopeasti. Teollisuuden ja teknologioiden kehitys on kuitenkin evoluutiomaista ja se vaatii tietyt aikajänteet, vaikka panostukset olisivat suuria.
”Tämä on melkoinen haaste, johon yhdistyy valtava rahoitustarve niin Suomessa kuin globaalisti. Sitä kautta se on haaste myös globaalille rahoitusjärjestelmälle, joka allokoi sijoittajien rahaa ympäri maailman mahdollisimman reaaliaikaisesti.”
Tämä näkyy Suomessakin, jossa investointiympäristö on Kärrin mukaan tällä hetkellä varsin haasteellinen. Kirkkaan kysyntänäkymän puuttuminen ja rahoituksen saatavuus hidastavat myös vihreitä investointeja. Hän arvioi, että myös yritysten sisältä löytyy hidastavia tekijöitä.
”Minusta yritykset eivät tällä hetkellä välttämättä tunnista ihan tarkkaan sitä, mistä se paras kannattavuus löytyy ja mistä sitä pitäisi etsiä. Itse näkisin, että tällä hetkellä monet puhtaan siirtymän hankkeet ovat vielä sellaisia, että täytyy löytää oikean tyyppinen paletti ja oikea lokaatio, jotta asiat loksahtavat kohdalleen, sen verran alkuvaiheessa kehityksessä ollaan vielä.”
”Investointeihin liittyy myös käyttäytymistieteellisiä ongelmia. Olen joskus puhunut yrityksiä vaivaavasta sopuli-ilmiöstä: kun ensimmäiset yritykset lähtevät avaamaan pään, kehitys lähtee kumuloitumaan, mutta jos yksi jarruttaa, niin äkkiä muutkin seuraavat perässä.”
Teknologiariskit on otettava huomioon
Investointeja suunnittelevien yritysten on otettava huomioon myös teknologiariskit. Kumppanit-podcastissa Fimpecin asiantuntijana toimiva kehitysjohtaja Panu Rahikka muistutti keskustelussa, että puhtaassa siirtymässä on paljon uuttakin teknologiaa.
”Kaikki tietävät periaatteessa, miten hiilidioksidia otetaan talteen tai miten vetyä tehdään ja jatkojalostetaan, mutta siellä on selkeitä teknologiariskejä. Vielä ei ole kokemusta massatuotannosta tiettyjen laitteiden osalta tai ei ole vielä paljon referenssejä”, hän sanoo
Timo Kärri on samaa mieltä teknologiariskeistä. Hän toteaa niiden vaikuttavan varmasti investointeihin ja investointihalukkuuteen.
”Puhtaassa siirtymässä tarvitaan uudenlaisia teknologioita, joihin sisältyy merkittäviä riskejä niin kauan, kun ison mittakaavan pilottilaitoksia ei ole olemassa. Toki eri alojen eksperttien yhteistyöllä voidaan välttää monta riskipaikkaa ja ennakoida asioita.”
Puhdas siirtymä tuo uusia piirteitä kustannusjohtamiseen
Puhtaan siirtymän investointeihin liittyvien haasteiden ymmärtäminen ja hallitseminen vaatii Kärrin mielestä uudenlaisia näkökulmia verrattuna perinteisiin teollisiin investointeihin. Hän nostaa esiin ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten ottamisen huomioon entistä paremmin sekä toisaalta yritysten välisen yhteistyön huomioimisen.
”Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa yritykset käyttävät pitkälti vanhoja laskentaperiaatteita. Vihreissä hankkeissa laskentaperiaatteiden pitäisi tutkimuksiemme mukaan muuttua kuitenkin niin, että ympäristön kustannukset, yhteiskunnalliset vaikutukset ja niistä johdetut kustannukset otettaisiin entistä paremmin ja kattavammin huomioon. Näissä hankkeissa ei riitä, että lasketaan perinteistä kassavirtaa eli pääomakustannuksia ja operatiivisia kustannuksia.”
”Tärkeää olisi myös yritysten välisen yhteistyön ottaminen mukaan tarkasteluun. Nykyäänhän tätä ei juuri tehdä, vaan jokainen yritys ja toimija katsoo aika kapeasti omaa tilannetta, omaa kassavirtaa ja oman kannattavuuden indikaattoreita. Haasteena ja tulevaisuuden kuvana on kuitenkin, että pystyttäisiin sulavasti mallintamaan ja laskemaan elinkaarikustannukset koko arvoketjulle vihreän sähkön tuotannosta aina synteettiseen lopputuotteeseen asti. LUT-yliopistossa olemme kehittäneet laskentamallia, jonka avulla pystyttäisiin mallintamaan useiden toimijoiden kassavirtoja samalla kertaa”, hän kertoo.
Kiinnostusta investointeihin löytyy, valtio voisi toimi katalyyttinä
Podcastissa käydään läpi puhtaan siirtymän investointeihin liittyviä haasteita, mutta toisaalta nähdään niiden tarjoamat suuret mahdollisuudet. Panu Rahikka toteaa, että hänen kokemuksensa pohjalta halukkaita sijoittajia puhtaan siirtymän hankkeisiin kyllä löytyy.
”Tähän megatrendiin uskotaan, että se tulee ennemmin tai myöhemmin ja täältä tulee olemaan paljon erilaista kannattavaa liiketoimintaa. Tämä on aistittavissa. Täytyy uskoa, että se raha on fiksua ja löytää sieltä ne tuottavat kohteet. Joitakin vuosia sitten investointiin paljon tuulivoimaan, nyt ehkä sähkövarastoihin ja aurinkovoimaan. Uskon kuitenkin, että pikkuhiljaa myös kiinnostus vetyä ja vedyn jatkojalosteita lisääntyy. Teollisuudessa vedyn käytölle korvaamaan fossiilista on monta eri mallia ja mahdollisuutta.
Jotta investoinnit saataisiin liikkeelle, molempien mielestä yhteiskunnan täytyy ottaa roolia, vaikka sen varaan muutosta ei voi laskea.
”Jos ajatellaan puhtaan siirtymän hankkeita niin näkisin, että tukiraha on tietyntyyppistä siemenrahaa, katalyyttistä rahoitusta, jonka tarkoitus on houkutella muut investorit mukaan ja tyrkätä juna liikkeelle. Mutta kuten sanottu, pelkästään yhteiskunnan tuen avulla ei tätä isoa peliä ymmärrettävästi voi ratkaista, sen varmaan kaikki ymmärtävät”, Kärri toteaa.
Hän lisää, että valtion tuki liittyy myös maiden ja alueiden väliseen kilpailuun, joka tulee olemaan kovaa myös jatkossa. Tässä mielessä tietysti valtiollisen toimijan on hyvä olla hereillä.
Kärri nostaa podcastissa rahoitusratkaisujen osalta esiin vielä PPP-mallin (Public Private Partnership), jossa julkinen sektori toimii palvelusopimuksen avulla yhdessä yrityksen kanssa. Samoin hintatasojen lukitseminen pitkäaikaisilla PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement) olisi hänen mukaansa järkevää kaikkien osapuolten näkökulmasta.
”PPP on kansainvälisesti erittäin hyvin tunnettu ja Suomessakin isojen tiehankkeiden kohdalta hyödynnetty malli. Tämä voisi tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi vetyhankkeisiin, vaikka avauksia tähän suuntaa ei ole paljon nähtykään”, Kärri arvioi.
Regulaatio on välttämätöntä
Samoin regulaatio on keskustelijoiden mukaan välttämätöntä. Rahikka korostaa sen merkitystä markkinan kehittymisen näkökulmasta.
”Meillä on EU-tason direktiivejä, jotka ohjaavat puhtaiden ratkaisujen käyttämiseen, kuten sähköpolttoaineisiin. Mutta niiden vaikutukset pitäisi saada ne näkymään polttoainepumpuilla ja teollisuudessa. Silloin syntyy lopputuotteen markkina ja kokonaisuus lähtee rullaamaan.”
Kärri näkisi mielellään, että Suomi olisi regulaationkin osalta viitoittamassa tietä edelläkävijänä.
”Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntien ja eri toimijoiden täytyy kiinnittää esimerkiksi luvituksen joustavuuteen merkittävää huomiota, kuten on jo osittain tehtykin. Joillakin paikkakunnilla on saatu aikaan merkittäviä avauksia. Tässä mielessä totta kai regulaatio on tärkeä osa kokonaisuutta”, hän toteaa.
Timo Kärri oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 15: Puhdas siirtymä muuttaa teollisuuden investointistrategioita
