Vihreä hiilidioksidi voi luoda miljardien liiketoiminnan Suomeen
Vaikka Suomessa puhutaan paljon fossiilisesta hiilidioksidista ilmastonmuutoksen aiheuttajana, on vasta viime aikoina alettu puhua myös vihreästä hiilidioksidista. Kuitenkin Suomen teollisuudessa syntyy enemmän vihreää kuin fossiilista hiilidioksidia. Vihreän hiilidioksidin hyödyntäminen raaka-aineena vähentää fossiilisten raaka-aineiden tarvetta ja siten myös fossiilisten hiilidioksidipäästöjen syntymistä. Jokainen uusiokäytetty biohiilidioksiditonni voi vähentää suunnilleen saman määrän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
Vihreä CO2 eli biohiilidioksidi syntyy biolähteistä eikä se lisää ilmakehän CO2-pitoisuutta. Sen voidaan katsoa sitoutuvan takaisin luontoon ja näin kiertävän aina uudelleen ja uudelleen. Vastaavasti fossiilinen CO2, joka syntyy fossiilisten polttoaineiden palamisesta lisää aina ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Nykyinen EU:n päästökauppa määrittelee fossiilisille hiilidioksidipäästöille hinnan, joka on 60–100 euroa/tonniCO2eqv. Hinnan oletetaan päästökauppamekanismin rakenteen takia pysyvän tällä tasolla noin vuoteen 2035 asti, jonka jälkeen se yli viisinkertaistuu seuraavien 10 vuoden aikana.
Suomessa tuotetaan yli 43 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia eikä sitä hyödynnetä tällä hetkellä mitenkään
Suomen Ilmastopaneelin mukaan metsäteollisuuden suurimmat yksiköt (esimerkiksi MetsäGroupin Kemi ja Äänekoski, StoraEnson Imatra ja Enocell, UPM-Kymmenen Kaukas ja Kymi jne.) tuottavat vuosittain yli 20 miljoonaa tonnia (Mt) hiilidioksidia, josta 94 prosenttia on bioperäistä ja alle 6 prosenttia fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa. Tätä hiilidioksidia ei hyödynnetä tällä hetkellä mitenkään.
Vaihtoehtoja vihreän hiilidioksidin käytölle
- Ei käytetä mitenkään. Se johtaa siihen, että ilmaston lämpeneminen jatkuu, koska kaikkea fossiilista hiilidioksidia ei saada talteen (esim. autot) eikä fossiilisia polttoaineita ja muita fossiilisia tuotteita korvaavia ratkaisuja ole riittävästi.
- Varastoidaan vihreä hiilidioksidi. Käytännössä on aivan sama, varastoidaanko vihreää vai fossiilista hiilidioksidia. Tästä maksetaan suunnilleen sama hinta kuin päästökaupassa hiilidioksidipäästöstä, noin 100 euroa/tonni hiilidioksidia. Esimerkiksi Microsoft ostaa vihreää hiilidioksidia Stockholms Exergiltä haudattavaksi tavoitteenaan kompensoida oman sähkönkäyttönsä globaalisti aiheuttamia CO2-päästöjä. Sopimuksen CO2-määrä on noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa ja siitä Microsoft maksaa noin 300 miljoonaa euroa. EU komission 06.02.2024 julkaiseman tiedonannon mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hiilidioksidia tulisi ottaa vuosittain talteen 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030 ja vuoteen 2050 mennessä 450 miljoonaa tonnia vuodessa.
- Tehdään vihreästä hiilidioksidista polttoaineita ja pysyvämpiä tuotteita, jolloin vähennetään fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Tähän liittyy aina jokin kemiallinen prosessi, jonka avulla vetyä, hiiltä ja happea ja muita alkuaineita lisätään tai poistetaan, jotta saadaan haluttu lopputulos. Tästä syystä näitä tuotteita kutsutaan synteettisiksi.
- Synteettisten polttoaineiden lisäksi hiilidioksidin avulla voidaan valmistaa muovituotteita sekä erilaisia lääketeollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteita, joissa vaaditaan erittäin korkeaa puhtautta hiilidioksidille.
Vihreän hiilidioksidin jatkojalostus
Oletetaan, että Suomen metsäteollisuuden vihreästä hiilidioksidista (20 Mt) saataisiin 75 prosenttia talteen, jolloin käytettävissä olisi 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos se varastoitaisiin hintaan 100 euroa/tonni, olisi sen markkina-arvo 1,5 miljardia euroa. Kannattavampaa toimintaa on hiilidioksidin jatkojalostaminen.
Helpommat tavat jatkojalostaa hiilidioksidia on tuottaa siitä vedyn avulla joko metaanikaasua tai metanolia. 15 miljoonasta tonnista hiilidioksidia voitaisiin tuottaa noin 6 miljoonaa tonnia metaania. Jos sen markkina-arvo lasketaan nykyisen biometaanin (noin 1 €/kg) tuottajahinnan mukaan, on 6 miljoonan synteettisen metaanitonnin markkina-arvo noin 6 miljardia euroa.
Jos hiilidioksidista tuotettaisiin vihreää metanolia, olisi metanolimäärä noin 11 miljoonaa tonnia ja sen markkina-arvo preemioilla lähes 8 miljardia euroa. Metanolin markkinahinta on nyt noin 500 euroa/tonni, mutta käytännössä kaikki metanoli valmistetaan maakaasusta. Ei-fossiiliselle metanolille on kasvava markkina liikenteessä ja monilla teollisuuden aloilla, jossa fossiilivapaa tuotanto on merkittävä trendi.
Kannattavinta olisi kuitenkin jatkojalostaa hiilidioksidia, vetyä, metaania tai metanolia pidemmälle, esimerkiksi muoveiksi, jolloin vientimateriaalin arvo voisi olla jopa 15 miljardia euroa ja siitä jalostettujen teollisten lopputuotteiden vientiarvo vielä huomattavasti suurempi.
Vertailun vuoksi, Suomen metsäteollisuuden kokonaisvienti vuonna 2023 oli 12,1 miljardia euroa, joten metsäteollisuuden vihreän hiilidioksidin jalostuksella on mahdollista saada yhtä suuri, uusi vientisektori.
Haluatko kuulla lisää?
Ota yhteyttä!
Lue nämä seuraavaksi
Jakso 7: Tekeekö hiilidioksidin talteenotto Suomesta hiilineutraalin?
Vieraana ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
