Jyväskylässä katuverkon korjausvelkaa laitetaan kuriin yhteistyöllä ja uusilla menetelmillä
Jyväskylän kaupunki on kirinyt pari viime vuotta määrätietoisesti kiinni katuverkon korjausvelkaansa. Hyvän kehityksen taustalla ovat kattavat tiedot katuverkon kunnosta, minkä ansiosta kohteet ja työmenetelmät on voitu valita niin, että käytettävissä olevista määrärahoista on saatu mahdollisimman suuri hyöty. Fimpec Oy on mukana urakassa asiantuntijana ja töiden valvojana.
Muutama vuosi sitten Jyväskylässä oltiin tilanteessa, joka on tuttu useimmissa Suomen kaupungeissa. Katuverkon kunnossapitoon ei ollut vuosiin tahtonut löytyä varoja säästöpaineiden keskellä ja korjausvelkaa kasaantui pikkuhiljaa.
”Päällystystöitä ja välttämättömiä saneerauksia tehtiin, mutta kunnossapitoa eli saneerausta kevyempiä rakenteiden korjauksia ja vahvistamista ei juurikaan”, Jyväskylän kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander kertoo.
Viimeiset kaksi vuotta Jyväskylässä on toimittu toisin. Korjausvelan hoitamiseen on osoitettu huomattavia määrärahoja, joilla vuonna 2019 korjataan kohteita noin 30 kadulla.
Tieto katuverkon kunnosta auttaa suuntaamaan resurssit oikein
Heräämisen taustalla on ollut tutkittu tieto. Jyväskylässä on vuosien ajan kerätty, tallennettu ja analysoitu järjestelmällisesti katuverkkoa koskevia tietoja. Ainoana kaupunkina Suomessa Jyväskylä on mitannut ja tutkinut koko katuverkon kunnon jo kahteen kertaan muun muassa maatutkaa käyttäen.
”Uskonkin, että tunnemme katuverkkomme kunnon paremmin kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Kahden mittaus- ja analysointikierroksen ansiosta olemme saaneet myös tietoa katuverkon kunnon kehittymisen ennustamiseksi ja pystyneet arvioimaan jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Hienoa on se, että päättäjätkin ovat ymmärtäneet, että hyvällä kunnossapidolla estämme katujen joutumista saneerauskuntoon, jolloin niiden korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa”, Smolander toteaa ja muistuttaa, että pohjimmiltaanhan kyse on kaupungin omaisuudesta huolehtimisesta.
”Katujen suunnitelmallinen kunnossapito on osa omaisuudenhallintaa. Pyrimme pitämään vastuullamme olevaa katuverkkoa sellaisessa kunnossa, että se palvelee käyttäjiä ja sen arvo säilyy.”
Jyväskylässä tehty työ on huomattu myös muualla. Yksi osoitus tästä on Suomen kuntatekniikan yhdistyksen Jyväskylälle toukokuussa 2019 myöntämä Kuntatekniikan saavutus -palkinto katuverkon korjausvelka-hankkeelle. Palkinnon perusteluissa kiitettiin muun muassa sitä, että Jyväskylä on yksi niistä harvoista kunnista, jotka ovat pystyneet vähentämään katujen korjausvelkaansa. Tuula Smolander puolestaan palkittiin pitkäaikaisesta ja sitkeästä kuntatekniikan kehittämisestä Suomen kuntatekniikan kehittäjä 2019 -palkinnolla.
Keskeistä Jyväskylässä on ollut kunnossapitoon myönnettyjen rahojen ohjaaminen oikeisiin kohteisiin ja niiden käyttäminen mahdollisimman tehokkaasti. Smolander sanoo, että oikea tieto katuverkon kunnosta on tässä aivan oleellinen asia.
”Mittausten perusteella olemme luokitelleet kadut viiteen kategoriaan niiden kunnon mukaan, ja työt on suunnattu kohteisiin, joissa kunnostuksesta saadaan suurin hyöty. Valitettavan useinhan kohteita valitaan mutu-tuntumalla ja pintapuolisen tarkastelun pohjalta.”
Fimpec asiantuntijana ja töiden valvojana
Oikeiden kohteiden ja niihin parhaiten soveltuvien työmenetelmien valintaan on kiinnitetty paljon huomiota. Tässä työssä ja töiden valvonnassa kaupungin apuna on myös Fimpec Oy, jonka vastuulla on päällystystöiden valvonta Jyväskylässä.
”Meille on ollut tärkeää saada urakan pyörittämiseen asiantuntevaa apua, sillä omat resurssimme ovat rajalliset ja työ on myös kausiluonteista, mikä lisää haastetta valvonnan järjestämiselle”, Smolander kertoo.
”Meillä on tässä korjausvelka-hankkeessa kaksi roolia. Ensinnäkin valvomme töitä ja niiden laatua. Toisaalta olemme olleet mukana laatimassa listaa kunnossapitokohteista ja suunnittelemassa, millä tekniikalla kukin kohde toteutetaan, kertoo Tommi Pakarinen, joka kantaa Fimpecin puolelta päävastuuta hankkeessa.
Hän sanoo, että urakkaan on lähdetty ennakkoluulottomasti. Käyttöön on otettu perinteisten keinojen lisäksi katurakentamisessa vähemmän käytettyjä menetelmiä.
”Kaksi hyvää esimerkkiä ovat geoverkkojen käyttö ja stabilointimenetelmä. Ne ovat tuttuja esimerkiksi tierakentamisen puolelta, mutta sopivat mielestämme hyvin monien katukohteidenkin rakenteen vahvistamiseen vaihtoehtona raskaille maamassojen vaihdoille. Molempia on myös käytetty Jyväskylässä jo aiemminkin, mutta nyt käyttöä on lisätty oleellisesti.”
Toimivaa yhteistyötä
Korjausvelan aktiivinen lyhentäminen on jatkunut nyt kaksi vuotta. Hyvien tulosten lisäksi Tuula Smolander ja Tommi Pakarinen ovat tyytyväisiä myös yhteistyöhön.
”Tärkeää on se, että kommunikointi on ollut sujuvaa. Meidän väeltämme olen saanut palautetta ja kiitosta muun muassa siitä, että viesteihin reagoidaan ja asioihin tartutaan nopeasti ja konkreettisesti. Asioita ei hoideta vain työpöydän äärestä, vaan niitä selvitetään tarvittaessa paikan päällä työkohteissa. Samoin vastaukset ja ohjeet ovat olleet selkeitä”, Smolander sanoo.
”Fimpecin puolelta hyödyllistä on ollut se, että olemme olleet tiiviisti mukana jo töiden suunnitteluvaiheessa. Se helpottaa kokonaisuuden ymmärtämistä ja on antanut meille mahdollisuuden tuoda asiakkaan käyttöön koko osaamisemme esimerkiksi kuhunkin kohteeseen sopivien työmenetelmien valinnassa. Hankkeessa on näkynyt myös Jyväskylän kaupungin halu viedä kunnossapitotöitä eteenpäin suunnitelmallisesti ja valmius ottaa käyttöön tarvittaessa uusiakin ratkaisuja”, Pakarinen jatkaa.
