Kumppanit-podcast: Tekoäly voi tarjota tervetullutta apua rakennustyömaan johtamiseen – Vieraana Jukka Ala-Mutka
Fimpecin Kumppanit-podcastin neljännessä jaksossa käsittelyyn otetaan tekoäly ja miten se voitaisiin valjastaa palvelemaan rakennustyömaan vaativaa johtamista. Maiju Hirvikallion vieraana on tekniikan tohtori ja Admicom Oyj:n Head of AI Jukka Ala-Mutka, joka on myös viittä vaille valmis rakennusmestari. Tekoälyn mahdollisuuksia useasta suunnasta lähestyvässä keskustelussa mukana on myös Eelon Lappalainen Fimpecistä.
Tekoäly tarjoaa rakennustyömaan johtamiseen paljon mahdollisuuksia. Se voi auttaa turvallisuuden parantamisessa, riskienhallinnassa tai töiden tehostamisessa esimerkiksi vähentämällä turhaa liikkumista. Muun muassa näitä mahdollisuuksia nostaa esiin Kumppanit-podcastin vieras, tekoälyn pioneeri ja tunnettu ajatusjohtaja Jukka Ala-Mutka, joka vastaa AI-kehittämisestä Admicom Oyj:ssä Head of AI:n tehtävässä.
”Sovellusmahdollisuuksia rakennustyömaan johtamisessa on valtava määrä. Niitä voi lähteä purkamaan siitä näkökulmasta, ettei ihmisten tarvitsisi muistaa ja ottaa huomioon suurta määrää asioita, vaan muistin varassa olevaa toimintaa pitäisi vähentää. Rakennustyömaalle on tyypillistä kohtaanto-ongelma, kun monien asioiden pitää loksahtaa kohdalleen: oikeiden tekijöiden pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa, jossa täytyy olla myös oikeat työkalut ja materiaalit. Jos joku näistä puuttuu, tulee ongelmia, jotka lähtevät yleensä kertautumaan. Tekoäly voi auttaa tässä”, Ala-Mutka linjaa.
Podcastissa ei jäädä kuitenkaan teoriatasolle, vaan yhdessä Fimpecin suunnittelu- ja rakennuspäällikkö Eelon Lappalaisen ja Maiju Hirvikallion kanssa Ala-Mutka tarjoaa kuulijoille kiinnostavia käytännön esimerkkejä tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksista:
Kuvien hyödyntäminen: Tekoäly pystyy havaitsemaan kuvista esimerkiksi turvallisuuspuutteita, joita ihminen ei välttämättä huomaa. Se pystyy myös tulkitsemaan, mikä on muuttunut, mistä kuva on otettu ja kirjoittaa kuvan metatiedot. Samalla tavalla tekoäly voi auttaa työselostuksien tekemisessä pelkän kuvan ja puheen pohjalta.
Puheesta tekstiksi, tekstistä puheeksi: Turvallisuus- ja muiden havaintojen ilmoittaminen on usein rakennustyömaan olosuhteissa hankalaa, jos se edellyttää kirjoittamista. Tekoälyä hyödyntämällä havainto voitaisiin välittää eteenpäin puhumalla ja jalostaa se käyttökelpoiseen muotoon. Tarjolla on myös teknologioita, joiden avulla tiedetään, missä havainnon tekijä on ja mistä projektista on kyse. Toisaalta tekstistä puheeksi -ominaisuus tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi työohjeiden seuraamiseen ilman, että puhelinta tarvitsisi ottaa esiin, mikä on joissakin tilanteissa mahdotonta.
Kääntäminen: Suurilla työmailla puhutaan usein eri kieliä, eikä kaikkien englannin taito ole niin hyvä, että tieto menee varmasti oikein perille. Tekoäly mahdollistaa se, että esimerkiksi projektista vastaava puhuu työohjeen omalla kielellään ja tekoäly kääntää sen jokaisen työryhmän jäsenen omalle kielelle.
Tiedon analysointi ja tarjoaminen hyödyllisessä muodossa: Rakennustyömaa on erittäin moninainen ympäristö, jossa muutokset ovat jatkuvia ja yksityiskohtia lukematon määrä. Tämä asettaa ihmisen rajalliselle havainnointikyvylle suureen haasteen, jossa tekoäly voi auttaa. Se osaa parhaimmillaan ennakoida ja ennustaa tilanteita ja riskejä oli sitten kyse työturvallisuudesta tai aikataulun pitämisestä.
Tekoäly alkaa olla valmis töihin rakennustyömaalle
Suuresta potentiaalista huolimatta tekoälyn hyödyntäminen rakentamisessa on vielä harvinaista. Jukka Ala-Mutkan mielestä käänne on kuitenkin tapahtumassa juuri nyt. Tekoälyn kehittyminen sekä viimeisen vuoden aikana tarjolla tulleet sovellukset ja työkalut tekevät käytöstä paljon aikaisempaa helpompaa.
”Vielä pari vuotta sitten tekoälyn hyödyntäminen rakentamisessa olisi edellyttänyt raskasta ja pitkää, puolen vuoden tai jopa vuoden mittaista projektia datan keräämisessä, putsaamisessa ja tekoälyn opettamisessa. Siksi siihen ei ryhdytty. Enää ei tarvitse lähteä tekemään kaikkia asioita ihan nollasta, vaan ”hyllystä” löytyy esiopetettuja malleja, joiden osaamista voidaan täydentää opettamalla omalla datalla tai tieto haetaan tarvittaessa oikeasta dokumentista. Tämä vähentää rajusti opetuksessa tarvittavien esimerkkien määrää eli pystytään toimimaan pienemmällä datamäärällä. Näin työkalujen käyttöönotto tarvittava aika lasketaan viikoissa eikä useissa kuukausissa kuten aikaisemmin.”
Ala-Mutka uskoo, että kehitys vain nopeutuu jatkossa. Hän arvioi, että vuoden aikana tällä rintamalla on tapahtunut enemmän kuin 20 vuoden aikana, ja että 2–3 vuoden sisällä tarjolle tulee edelleen uusia työkaluja, joita voidaan hyödyntää rakentamisen johtamisessa.
Pullonkaulana data ja sen kerääminen
Pullonkaulana tekoälyn hyödyntämisessä ei enää olekaan tekoäly itse, vaan sen opettamiseen soveltuvan datan kerääminen rakentamisesta. Tässä on Ala-Mutkan ja Lappalaisen mukaan paljon tehtävää.
”Rakentamisen moninaisuus on iso haaste, minkä vuoksi tekoälyn opettamiseen tarvitaan paljon dataa. Toinen asia on kerättävän datan huono laatu tekoälyn näkökulmasta tai ettei sitä kerätä lainkaan. Monet asiat jäävät edelleen pelkästään keskusteluihin tai ruutuvihkoon. Dataa pitäisi saada kerättyä sellaisessa muodossa, jota tekoäly voi hyödyntää. Tärkeää olisi myös pystyä keräämään dataa automaattisemmin niin, ettei se ole riippuvaista ihmisestä tai se voitaisiin tehdä hyvin kevyellä vaivannäöllä”, Ala-Mutka toteaa.
”Rakentamisessa syntyy valtavasti dataa ja sitä kerätäänkin laajasti, mutta yksittäisen henkilön käsiala ratkaisee paljon. Tämä koskee ruutuvihkojen lisäksi tietokoneelle vietävää tietoa, jota kukin syöttää paljolti omalla tavallaan. Datankeruupäähän pitäisi varmasti kiinnittää huomiota, jotta tekoälyn hyödyntäminen mahdollistuisi”, Lappalainen täydentää.
Pelkästään rakennustyömaalla podcastissa ei sentään liikuta. Jukka Ala-Mutka paljastaa lopuksi, miten hän käyttää tekoälyä helpottamaan omaa elämäänsä. Luvassa on hyvä vinkki, joka kannattaa käydä kuuntelemassa.
Kuuntele Kumppanit-podcast tekoälyn hyödyntämisestä rakennustyömaalla.
