Kumppanit-podcast: Tuulivoima ja sen jatkojalostaminen tarjoaa Suomelle miljardiluokan mahdollisuuksia
Myrsky Energia Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Candelin-Palmqvist on suomalaisen tuulivoiman pioneeri, jonka näkemyksellisiä ajatuksia puhtaan energian ja sen jatkojalosteiden, kuten vedyn, tarjoamista mahdollisuuksista kannattaa kuunnella tarkasti. Kumppanit-podcastissa hän avasi näkemyksiään yhdessä Fimpecin energiakonsultoinnin johtajan Jussi-Pekka Kuivalan ja podcastia hostaavan Maiju Hirvikallion kanssa.
”Näen, ajattelen ja unelmoin, että Suomesta tulee energiamaa eli valtava puhtaan energian tuottaja ja samaan aikaan meillä syntyy osaamisemme kautta jatkotaloutta, jossa (energia)raaka-aineesta tehdään jalosteita, esimerkiksi vetyä. Haluan herätellä tätä ajatusta, sillä vihreän siirtymän junaa vastaan on turha pullikoida. Se liikkuu, se etenee ja siihen voidaan saada lisää vauhtia konkreettisilla teoilla. Ja meillä Suomessa on loistavat olosuhteet lähteä siihen mukaan pohjoisen sijaintimme ansiosta”, Tuomas Candelin-Palmqvist vetää yhteen Kumppanit-podcastissa käydyn keskustelun.
”Tässä täytyy vielä nostaa esiin koko arvoketjun merkitys, jotta tarjolla olevasta mahdollisuudesta saadaan maksimaalinen hyöty. Eli Suomen ei pidä jäädä pelkästään tuottamaan energiaa, vaan saada se vedyksi ja edelleen eteenpäin X-tuotteiksi. Iso potentiaali on siinä, että saisimme Suomeen aidon Power-to-X-talouden. Nyt tarvitaan vain rohkeutta, innovaatioita, yhteishankekehitystä, yhteistyötä ja mahdollisimman monia jatkojalosteita”, täydentää Jussi-Pekka Kuivala.
Suomesta löytyy kaikki eväät vihreän siirtymän hyödyntämiseen
Candelin-Palmqvist ja Kuivala eivät tyydy podcastissa pelkästään maalailemaan lupaavia tulevaisuudenkuvia. He nostavat esiin useita asioita, joiden takia Suomella on erinomaiset mahdollisuudet hyötyä vihreästä murroksesta, jos niihin vain tartutaan.
”Tuulivoiman näkökulmasta pohjoinen sijaintimme on erinomainen. Maapallon kallistuskulma synnyttää pohjoisen alueille lämpötilavaihteluja, jotka tuottavat taas paine-eroja. Fysiikan lain mukaisesti nämä pyrkivät tasapainottumaan ja se tarkoittaa ilmavirtauksia eli tuulta. Tätä ei tapahdu kaikkialla ja siksi olosuhteet täällä ovat aivan poikkeuksellisen hyvät”, Candelin-Palmqvist perustelee.
Suomen vahvuutena on myös suuri maapinta-ala verrattuna väestön määrään, joten tuulivoimalle on edelleen tilaa. Samoin täältä löytyy Candelin-Palmqvistin mukaan osaamista, jota tarvitaan, kun kehitetään käyttökohteita vihreälle energialle.
”Koulutusjärjestelmämme ja huippusaamisemme ansiosta mahdollisuutemme ovat mahdottoman suuret tämän (energia)raaka-aineen jatkojalostamisen näkökulmasta. Vety on tästä yksi esimerkki.”
Tarvitaan rohkeaa ja laveaa ajattelua
Kuivala nostaa keskustelussa esiin Lappeenrannan yliopiston tutkimuksen, jonka mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa tuulivoimaa huomattavasti enemmän kuin meillä nykyisellään on. Vähintäänkin tuulivoiman tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa ja hurjimmat arviot potentiaalista ovat jopa yli 1 000 TWh vuodessa. Candelin-Palmqvist sanoo, että näistä mahdollisuuksista kannattaa puhua.
”Ei kannata kampittaa itseämme yhteiskuntana sillä, että ajatellaan liian pienesti. Ajatellaan mieluummin rohkeasti ja tarpeeksi laveasti. Tuulivoimahan on vain yksi osa puhtaan energian palettia, mutta rohkeat ja teoreettisetkin arviot sen mahdollisuuksista ovat tärkeitä jatkojalostuksen näkökulmasta. Esimerkiksi vihreän vedyn tuottamiseen tarvitaan valtavasti puhdasta energiaa.”
”Kärjistetysti sanoen, meillä ajatellaan helposti, että onni tai mahdollisuus on jossain muualla, ei täällä. Kannattaisiko meidän olla nyt rohkeita ja käyttää mahdollisuuksiamme ja uskoa että täällähän se onni on”, hän kysyy.
Candelin-Palmqvist muistuttaa vielä, että vihreän siirtymän ansiosta Suomella on nyt mahdollisuus päästä mukaan energiabisnekseen, mikä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista. Mahdollisuuden merkitystä korostaa se, että kyse on maailman suurimmasta bisneksestä, jonka mittasuhteita ei välttämättä ymmärretä täällä.
”Energiabisneksessä puhutaan yleensä heti miljardeista. Kyse on ihan eri volyymeistä kuin Suomessa on yleensä totuttu. Onkin asennekysymys, haluammeko me päästä kiinni tallaiseen liiketoimintaan, joka voi käytännössä tuottaa suuria yhteiskunnallisia hyötyjä”.
Tuulivoima ja vetytalous kuuluvat yhteen
Toistuvasti keskustelussa palataan tuulivoiman ja vetytalouden kiinteään yhteyteen. Candelin-Palmqvist toteaa, ettei ilman toista ole toista.
”Vedyn tuottaminen vaatii valtavasti energiaa. Eli vetyä ei synny ilman, että on paljon energiaa. Raaka-ainetta pitää olla paljon, jotta voidaan tehdä siitä jatkojalostetta”, hän muotoilee.
Vielä vetytalouteen liittyvät investoinnit eivät ole lähteneet Suomessa kovin laajasti liikkeelle. Candelin-Palmqvistin mukaan ratkaistavia asioita on muun muassa regulaatiossa. Sieltä löytyy avoimia kysymyksiä, jotka aiheuttavat investointien näkökulmasta epävarmuuksia. Tässäkin suhteessa hän näkee suurimpana haasteena kuitenkin asenteen.
”Meidän pitää ymmärtää Suomessa, että voimme oikeasti olla maailman parhaita. Ei pidä nöyristellä liikaa, ettei onni mene ohitse. Tämä mahdollisuus on niin valtava.”
Kuivala muistuttaa vielä kokonaisuuden tärkeydestä. Hän arvioi, että tähän mennessä tuulivoimaa ja vetytaloutta on kehitetty erikseen. Nyt tarvittaisiin yhteistä hankekehitystä. Candelin-Palmqvist sanoo olevansa aivan samaa mieltä ja tässä suhteessa tapahtuneen merkittävää muutosta.
”Aikaisemmin vihreän siirtymän hankkeita ajateltiin yksittäisinä investointeina. Nyt näitä asioita halutaan miettiä yhdessä ja samat investoijat ovat enenevässä määrin mukana sekä tuotanto- että kulutus- ja käyttöpuolen hankkeissa nimenomaan sen takia, että yhteensovittaminen on siinä vaiheessa helpompaa.”
Suomen kiinnostavuudesta investointikohteena Candelin-Palmqvist ei ole huolissaan. Yksinkertaistaen raha ohjautuu hänen mukaansa sinne, missä se saadaan parhaimpaan käyttöön. Tämä tarkoittaa, että tarjolla on luotettavuutta, uskottavuutta, riskitaso on sopiva ja investoinnit ovat kannattavia.
”Tästä näkökulmasta en pelkää, ettei raha löytäisi Suomea. Tärkeintä meidän on miettiä, mitä tahdomme, haluammeko olla mukana tällaisessa energiataloudessa. Jotta sinne pääsee, täytyy lähteä rohkeasti mukaan. Jos alamme epäröidä, että onko Suomi se paikka, jossa puhdasta energiaa pitäisi tuottaa ja tehdä siitä jatkojalosteita, empiminen saattaa johtaa siihen, että raha lähtee muualle. Pitää olla rohkeutta ajatella, että kyllä se paikka on täällä.”
Kuuntele Kumppanit-podcast siitä, miten Suomesta voi tulla energiamaa
