Luontopositiivisuus valtaa alaa energia-alalla
Energia-ala on avainasemassa ilmastopäästöjen vähentämisessä, mutta alalla kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös biodiversiteettiin – luonnon monimuotoisuuteen. Avainsanana kehityksessä on luontopositiivisuus, josta Fimpecin Kumppanit-podcastissa kävi kertomassa World Energy Council Finlandin toiminnanjohtaja Silja Valta.
Silja Valta katsoo energia-alaa ja siinä tapahtuvia muutoksia hyvältä näköalapaikalta World Energy Council Finlandin toiminnanjohtajana. World Energy Council (WEC) on globaali järjestö, joka toimii energia-alan neutraalina keskustelu- ja tiedonjakofoorumina. WECillä on maailmanlaajuisesti noin sata jäsenmaata. Suomessa jäseninä on yrityksiä, oppilaitoksia ja yhdistyksiä.
Energia-alalla tapahtuu tällä hetkellä paljon, mutta Valta haluaa nostaa esiin yhden alaan liittyvän trendin, joka on noussut keskusteluun enemmän vasta 2020-luvulla. Kyse on luontopositiivisuudesta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusiutuvan energian hankkeissa vahvistetaan luontoa enemmän kuin sitä heikennetään.
”Tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että tuuli- ja aurinkovoimaa rakennettaessa hyödynnetään mitigaatiota eli lievennyshierarkiaa eli pyritään välttämään, minimoimaan, korjaamaan ja kompensoimaan haittoja, joita luonnolle syntyy”, hän tiivistää.
Energia-ala on näyteikkunassa
Pyrkimys luontopositiivisuuteen ei koske pelkästään energia-alaa eikä yksi ala voi luontokadon aiheuttamaa ongelmaa ratkaista. Valta uskoo asian olevan kuitenkin energia-alalle erityisen tärkeä ja ajankohtainen.
”Energia-ala on tällä hetkellä suuren huomion kohteena ja ihmisiä kiinnostaa, mitä alalla tapahtuu myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Toisaalta energia-alalla tehdään jatkuvasti suuria puhtaan energian investointeja ja niiden kautta on mahdollisuus vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen”.
Hän muistuttaa, ettei kyse ole pelkästään puheista, vaan energia-alalla on tehty myös konkreettisia asioita luontopositiivisuuden edistämiseksi. Energia-ala teki esimerkiksi ensimmäisenä alana Suomessa biodiversiteettitiekartan, jossa todetaan energia-alan olevan sitoutunut siihen, että vuoteen 2035 mennessä alan kokonaisvaikutus on nettopositiivinen.
”Huomion kiinnittäminen aiheeseen on varsin luontevaa, sillä ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä. Olen itse käyttänyt vertausta, jonka mukaan ne ovat kolikon kaksi puolta eikä toista voida ratkaista ilman toista.”
”Energiahankkeet ovat tärkeitä luontopositiivisuuden näkökulmasta, koska ilmastomuutos on yksi luontokadon suurimmista ajureista. Sitä kautta uusiutuvan energian hankkeilla on sellaisenaan iso vaikutus luontokadon torjumisessa. Lisäksi meidän jäsenyrityksissämme on jo oikeasti huomattu luonnon monimuotoisuuden huomioimisen arvo yritystoiminnassa”, Valta arvioi.
Luontopositiivisuutta voi edistää monilla tavoilla
Yksi merkittävä haaste luontopositiivisuuden edistämisessä on se, että sen esittämiseen ei ole olemassa yksittäistä mittaria samalla tavalla kuin päästöjen vähentämisessä. Se ei kuitenkaan ole estänyt toimenpiteiden käynnistämistä.
”Energia-alan yhtiöissä asian tärkeys ymmärretään ja halutaan löytää ratkaisuja ja tehdä asioita. Monessa yrityksessä tutkitaan tällä hetkellä sitä, miten luontohaittoja voidaan hyvittää esimerkiksi ekologisilla kompensaatioilla. Tietysti matkaa on vielä ja tieto lisääntyy koko ajan ja ymmärretään paremmin, mitä luontopositiivisuus tarkoittaa ja miten biodiversiteetistä pidetään huolta”, Valta sanoo.
Tärkeä lähtökohta hänen mukaansa on se, että suunnitteluvaiheessa huomioidaan hankkeen luontovaikutus ja otetaan luontoarvot mukaan koko hankeprojektissa. Samoin rakennushankkeita voidaan ohjata alueille, missä luontoarvot ovat jo ennestään heikentyneet, eikä metsää tarvitse raivata hankkeen alta. Tyypillinen esimerkki on aurinkopaneeleiden sijoittaminen rakennusten katoille. Paljon muitakin konkreettisia keinoja on löydetty.
”Kesällä kuulin aurinkopuistoissa laiduntavista lampaista, mikä kiinnitti tällaisen eläimistä pitävään ihmisen huomion. Lampaiden avulla edistetään näin luonnon paikallista monimuotoisuutta, kun alueelle tulee enemmän pölyttäjiä. Toisaalta ne syövät kasvillisuutta aurinkopaneelien edestä, mikä lisää tuottavuutta eli kyseessä on todellinen win-win tilanne.”
”Hyvä esimerkki on myös vanhojen turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja aurinkovoiman rakentamisen yhdistäminen. Merituulivoimaloiden yhteydessä on taas kokeiltu lintututkia, jotka tunnistavat, millä korkeudella ja nopeudella linnut lentävät, jolloin yksittäisiä voimaloita voidaan pysäyttää tarvittaessa vahinkojen välttämiseksi. Ja tiedän, että mielenkiintoisia tutkimuksia on menossa siitä, miten merituulivoimaloiden rakenteita voitaisiin hyödyntää merenalaisessa ekosysteemeissä. Vesivoiman puolelta luontopositiivisuudesta hyvä esimerkki on myös UPM:n virtavesiohjelma, jonka tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 kilometriä virtavesiä vuoteen 2030 mennessä”, Valta listaa.
Luontopositiivisuudesta on tärkeä puhua
Valta korostaa luontopositiivisuudesta puhumisen ja yritysten teoista kertomisen merkitystä. On tärkeää, että myös ulospäin näkyy, että alalla tehdään töitä monimuotoisuuden parantamiseksi.
”Yrityksissä on vähän pelkoa siitä, että julkisuudessa toimia saatetaan tulkita viherpesuksi, vaikka tästä ei ole kyse. Luontokato on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen haaste, jonka uskon meidän kaikkien haluavan yhdessä ratkaista.”
Luontopositiivisista ratkaisuista puhuminen on Vallan mukaan tärkeää myös siksi, että se antaa mahdollisuuden oppia hyväksi todetuista ratkaisuista, mutta toisaalta varoa muiden tekemiä virheitä.
”On vähän resurssien tuhlaamista, jos joku yritys on tehnyt pitkän tutkimusprosessin johonkin hankkeeseen, joka ei ole onnistunut, mutta tästä ei ole tietoa. Kynnys lähteä puhumaan tällaisesta hankkeesta on totta kai suurempi, mutta tulevaisuudessa muut yritykset saattavat tehdä uudelleen samat virheet, kun eivät tiedä aikaisempi tuloksia, mikä syö resursseja pois kokonaisuudelta.”
Valta muistuttaa vielä, ettei edelläkävijöiden tie ole aina helppo, mutta sitäkin tärkeämpää on, että kokemuksista, löydetyistä ratkaisuista ja jopa epäonnistumisista puhutaan. Näin saadaan jaettua kokemuksien mukana tullutta tietoa
Energia-ala on Suomessa matkalla luontopositiiviseksi
Kaikkiaan Silja Valta sanoo uskovansa vahvasti siihen, että energia-alasta tulee luontopositiivinen. Hän ei näe tälle kehitykselle ainakaan hyviä vaihtoehtoja. Suomi on tässä suhteessa hänen mukaansa yksi edelläkävijöistä.
”Luontopositiivisuuden arvoa on alettu ottaa huomioon osana yrityksen toimintana ja oikeasti nähdään sitä arvoa nostavana. Yritykset myös selvittävät mahdollisuuksia luontopositiivisuuden saavuttamiseksi. Nämä ovat mielestäni hyviä lähtökohtia tulevaisuuden kehitykseen.”
Silja Valta oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 17: Katse kohti luontopositiivista energia-alaa.
