Vetytalouden kasvattaminen vaatii rajat ylittävää yhteistyötä
Vetytalouden rakentamisessa ollaan siirtymässä Euroopassa puheista tekoihin, ja Suomi on tässä kehityksessä edelleen hyvin mukana. Nyt tarvitaan kuitenkin yhteistyötä Euroopan maiden välillä ja kansallisesti, jotta kasvu mahdollistuu. Näin arvioi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin vetykehityksen johtaja ja European Hydrogen Backbone (EHB) -ryhmän puheenjohtaja Sara Kärki Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Vetytaloudesta ja sen tärkeydestä vihreässä siirtymässä on puhuttu jo pitkään, mutta vähitellen ollaan etenemässä tekoihin ja ensimmäiset projektit ovat hyvässä vauhdissa. Suomessa yksi aktiivisista toimijoista on kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgrid, jolla on käynnissä kolme vetyinfrahanketta, jotka kuuluvat EU:n PCI-hankkeisiin eli yhteisen edun mukaisiin energiainfrastruktuurihankkeisiin. Hankkeet mahdollistavat vetytalouden kehittymistä Suomessa, mutta myös vedyn ja sen jatkojalosteiden vientiä.
Gasgridin vetykehityksen johtaja Sara Kärki korostaakin rajat ylittävän yhteistyön merkitystä vetytalouden kasvun mahdollistamisessa. Hänen mukaansa Suomen näkökulmasta yhteistyö ja siihen osallistuminen on välttämätöntä.
”Tällaisena pohjoisena ja pienenä maana Suomen on tärkeää olla mukana yhteisessä eurooppalaisessa kehityksessä. Gasgridissa teemme aktiivista yhteistyötä naapurimaiden ja eri siirtoverkkoyhtiöiden kanssa ja olemme vieneet eteenpäin konkreettisia hankkeita yhteistyössä. Tällä mahdollistetaan sitä, että vedyn ja sen jatkojalosteiden tuottajat ja kuluttajat voivat kohdata toisensa riippumatta maiden rajoista.”
Fimpecin asiantuntijana podcastissa mukana ollut liikkeenjohdon konsultoinnin vetyasiantuntija, DI Julius Stenius on samaa mieltä siitä, että kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta Suomi voi nousta vetymaaksi. Sitä kautta tarjoutuu mahdollisuus päästä täyttämään Keski-Euroopan isoja vetyvarastoja.
”Tärkeää on, että yhteistyöllä voidaan yhtenäistää regulaatiota ja saadaan synergiaetuja”, hän arvioi.
Kärki jatkaa, että kyseessä on keskeinen asia vedyn ja jatkojalosteiden näkökulmasta. Yhteiset pelisäännöt ja yhteinen eurooppalainen markkina edesauttaa hankkeita ja luo investointiedellytyksiä.
”EU:n direktiiveillä ja säädöksillä on suuri merkitys. Suomessa olemme toivoneet, ettei tehtäisi monimutkaista lainsäädäntöä tai regulaatiota, vaan annettaisiin teknologioiden kilpailukyvyn ratkaista asioita. Pitää kuitenkin tunnistaa se, että kun päätöksenteko tapahtuu pitkälti Keski-Euroopan pöydissä, meidän on oltava siellä vielä aktiivisemmin mukana tuomassa esiin pohjoista näkökulmaa. Näen, että aktiivisella yhteistyöllä voidaan luoda edellytyksiä markkinoiden syntymiselle ja edesauttaa regulaation kehittymistä sellaiseksi, että se edesauttaa investointien toteutumista.”
Suomella voi olla tärkeä rooli Euroopan vetytaloudessa
Yhtä mieltä Kärki ja Stenius ovat myös siitä, että Suomella on hyvät mahdollisuudet olla tärkeässä roolissa Euroopan vetytaloudessa.
”Suomessa on hyvät edellytykset tuottaa vihreää vetyä. Meillä on paljon tuuli- ja aurinkovoimapotentiaalia sekä hyvä peruskilpailukyky eli kilpailukykyinen sähkön hinta, vahvat sähköverkot ja metsäteollisuuden ansiosta biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä, joiden avulla voidaan valmistaa jatkojalostustuotteita. Samoin yhteiskuntamme on hyvin ennakoitava ja luvituskäytännöissämmekin on tiettyjä hyviä puolia, vaikka sen haastavuudesta puhutaan”, Kärki listaa.
”Suomessa on myös käynnissä jo monta kiinnostavaa vetyhanketta. Ne vahvistavat kuvaa Suomesta vetymaana ja toisaalta toimivat edelläkävijöinä tuleville hankkeille”, Stenius täydentää.
Itsestään kehitys ei tapahdu, vaan Kärjen mukaan nyt tarvitaan kaikkien tahojen yhteistoimintaa, jotta vetytalouden tarjoamat mahdollisuudet pystytään hyödyntämään. Valtiotasolla täytyy olla sitoutuneita tavoitteisiin, mutta myös paikallisella tasolla luoda edellytyksiä investointihankkeiden toteutumiselle
”Tietyt maat pystyvät tukemaan vetytalouden hankkeita tavalla, johon Suomessa ei pystytä. Siksi meidän pitäisi pystyä luomaan investointiedellytykset eri tavalla. Minusta se tarkoittaa aktiivista yhteistyötä ihan paikalliselta tasolta lähtien.”
Infran rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia muille toimijoille
Yksi tärkeä edellytys vetytalouden nousulle on tarvittava infra. Kärki sanoo, että Gasgridissä on tietoisesti otettu sen toteuttamisessa aktiivinen rooli.
”Haluamme olla luomassa markkinaa ja siirtoalustaa oli kyse sitten vedystä, synteettisestä metaanista tai hiilidioksidista. Olemme lähteneet siitä, että pyrimme luomaan mahdollisuuksia muille toimijoille edetä. Analysoimme asiaa muutama vuosi sitten ja päätimme että olemme etulinjassa ja lähdemme tekemään asioita avoimesti kommunikoiden eri toimijoiden kanssa ja keräten palautetta siitä, mikä on oikea suunta ja oikea paikka, mihin infraa pitäisi rakentaa.”
”Kyseessä on mielenkiintoinen palapeli. Keskeinen kysymys on, mihin laitoksia rakennetaan. Samoin on löydettävä oikeat ratkaisut, jotta pystyttäisiin varautumaan tulevaisuuden kysyntään. Hankkeet etenevät kuitenkin ja tieto täsmentyy, kun mennään systemaattisesti eteenpäin ja kerätään palautetta. Nyt olemme aloittamassa dialogin maakuntien ja kuntien kanssa maankäytön näkökulmasta ja siitä, mikä on paras reititys. Heillähän on perusteellista tietoa paikallisista toimijoista.”
Mitä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana?
Podcastissa Sara Kärki ja Julius Stenius pääsevät myös arvioimaan, miltä vetytalouden tilanne näyttää 10 vuoden kuluttua. Sara Kärki ennustaa, että mielenkiintoisia vuosia on edessä.
”Vetytalouden hankkeet vuodessa ovat viisinkertaistuneet, ja potentiaalin lisäksi oikeita hankkeita on käynnistynyt. Tässä yhteydessä monesti unohdetaan, että nämä investointihankkeet ovat pitkiä. Hyvinkin voi mennä viisikin vuotta hankkeen kehittämiseen ennen kuin voidaan tehdä investointipäätös. Vetytalous on tulossa, mutta hankkeiden konkretisoituminen rakentamisvaiheeseen vie vielä muutaman vuoden.”
”Kymmenen vuoden päästä olemme Suomessa toivottavasti siinä pisteessä, että infra on pystyssä, markkina hyvin käynnistymässä ja asiat menevät eteenpäin. Toivottavasti on saatu myös aikaiseksi vientikanavia eri energiamuodoissa ja kansainvälinen bisnes ajettua ylös. Suomella on hyvät pelikortit käsissä, mutta kansainvälinen kilpailu on kovaa. Tämä isompi geopoliittinen ja energiapoliittinen kuva täytyy pitää mielessä, ryhtyä hommiin ja viedä erilaisia hankkeita konkreettisesti eteenpäin. Teot kuitenkin ratkaisevat”, hän sanoo.
”Vaikka vedyssä on paljon teknisiä haasteita, ei ole näkyvissä mitään sellaista, mistä ei selviäisi hyvällä suunnittelulla ja oikeilla laiteinvestoinneilla. Uskon, että Suomen tulevaisuuden malli tulee olemaan pienoismalli Euroopan vetymarkkinasta. Pohjoisessa tuotetaan paljon puhdasta energiaa, vetyä ja jatkojalosteita, joita käytetään sitten etelämpänä vastaten kasvavaan kysyntään. Nyt täytyy vain pelata kortit oikein”, Stenius toteaa.
Sara Kärki ja Julius Stenius olivat Maiju Aaltosen (Hirvikallion) vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 9: Yhteistyöllä vetytaloudesta Suomelle kestävää kilpailukykyä.
