Digitalisaatio ja energia-alan vihreä siirtymä kulkevat käsi kädessä
Energia-alan meneillään olevan murroksen – vihreän siirtymän – avainkysymys on, miten tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto ja kulutus saadaan kohtaamaan. Fimpecin Kumppanit-podcastissa energiayhtiö Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka ja Fimpec Consultingin toimitusjohtaja Panu Rahikka arvioivat, että tämä on mahdollista ainoastaan digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä.
Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka on ennen nykyistä tehtäväänsä johtanut DNA:n yritysliiketoimintaa ja sitä ennen työskennellyt pitkään Ericssonilla, viimeksi Ericsson Suomen toimitusjohtajana. Digitalisaatio ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat siten hänelle tuttua asiaa, ja energia-alalla niiden hyödyntäminen on hänen mielestään välttämätöntä.
”Ilman digitalisaatiota energia-alan vihreä siirtymä ei ole mahdollinen. Käsiohjauksella me emme enää pysty hoitamaan tuotannon ja kulutuksen kohtaamista, vaan meidän on rakennettava digitalisaation avulla yhteiskunta, joka sopeutuu uusiutuvan energian tuotantoon”.
Fimpeec Consultingin toimitusjohtaja Panu Rahikka sanoo, että kyseessä on kehitys, josta on käytetty termiä kaksoissiirtymä. Se on hänen mukaansa hyvin kuvaava: tapahtumassa on digitaalinen murros ja samanaikaisesti puhdas/vihreä siirtymä ja ne kulkevat käsi kädessä.
”Voisi jopa ajatella, että vihreä siirtymä on tavallaan digitaalinen siirtymä tai päinvastoin”, Sirkka täydentää.
Joustokykyä tarvitaan koko energiantuotannon ja -kulutuksen ketjuun
Digitalisaatio on Sirkan ja Rahikan mukaan välttämättömyys, jotta joustokyvykkyyttä pystytään rakentamaan koko energiantuotannon ja -kulutuksen ketjuun. Se ei riitä, että asiakkaat joustavat, vaan myös tuotannon pitää pystyä joustamaan.
”Siihen me tarvitsemme digitalisaatiota. Se tarjoaa keinoja, joiden avulla pystymme haistelemaan, millä tavalla energiaa ollaan käyttämässä, jolloin voimme päättää, ladataanko vai puretaanko joustoresursseja. Myöskään tuotantolaitosten toimintaa ei voi enää optimoida käsin, vaan digitalisaation avulla tapahtuvan optimoinnin pitää ulottua tuulivoimaloihin ja ydinvoimaloihin saakka. Tämän toteutuessa pystymme rakentamaan optimaalisen kokonaisuuden, jossa energiaa on aina saatavilla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Parhaimmillaan saamme digitalisaation avulla rakennettua kokonaisuuden, joka optimoi kaiken ja jonka lopputuloksena asiakas saa mahdollisimman edullista energiaa”, Sirkka arvioi.
Rahikka korostaa joustavuuden tärkeyttä tässä kokonaisuudessa. Se vaatii kuitenkin reaaliaikaista tietoa tapahtumista, tuotannosta ja kulutuksesta sekä luotettavia ennusteita.
”Se ei onnistu analogisilla systeemeillä ja käsisäädöllä. Digitalisaatiota tarvitaan tämän koko ketjun läpi”, hän sanoo.
Sirkka jatkaa Rahikan esiin nostamien ennusteiden olevan yksi oleellisen tärkeistä asioista uudessa energiajärjestelmässä. Niiden merkitys kasvaa, kun yritetään ennustaa tuuli- ja aurinko-olosuhteita.
”Aikaisemmin tämä oli helpompaa, kun tuotantoa voitiin lisätä ja vähentää tarpeen mukaan. Nyt me joudumme ennustamaan tuuli- ja aurinko-olosuhteita ja ennusteet menevät aina vähän pieleen. Digitalisaation avulla on mahdollista kompensoida näitä ennustamiseen liittyviä virheitä mahdollisimman hyvin.”
Joustavaa järjestelmää rakennetaan
Digitalisaation hyödyntäminen vihreän energian tuotannon aiheuttamien tuotanto- ja hintavaihtelujen ja niiden vaikutusten tasaamiseksi on jo menossa. Sirkka nostaa esimerkkejä oman yhtiönsä Helenin toiminnasta.
”Jos lähdetään asiakaspäästä liikkeelle, niin Oma Helen -palvelumme tarjoaa asiakkaille mahdollisuudet hoitaa digitaalisen asiakaskanavan kautta sopimukset ja seurata energiankäyttöä. Tulevaisuudessa hänellä on toivottavasti mahdollista ajastaa myös sitä, miten ja milloin energiaa käytetään.”
”Tuotantopuolelle rakennamme akkupuistoja sekä jatkokehitämme tekoälypohjoista robottiamme, joka käy jo nyt kauppaa akkujen sisällöllä. Halvan ajan sähköä pystytään hyödyntämään myös kaukolämmön lämpövarastojen avulle. Eikä kyse ole pelkästään akkuista, vaan kyllä tuulipuistojenkin tuotantoa voidaan ohjata aktiivisesti etenkin alaspäin. Kun se tehdään oikea-aikaisesti, tasevirheitä pystytään korjaamaan. Ja kun tähän kytketään tulevaisuudessa vetylaitokset, joita ajetaan omaa tuotantoa ja markkinaa vasten, niin siinä on monta asiaa, jotka pitää ottaa huomioon ja hyödyntää joustokyvykkyyden luomisessa.”
Sirkka myöntää, että systeemi on monimutkainen, mutta hän uskoo, että sieltä löytyy tasapaino. Tässä pätevät markkinatalouden lait.
”Joustoelementit tulevat syömään volatiliteetista ääripäät, koska ne tarjoavat mahdollisuuksia tehdä rahaa. Tämä on vähän kuin vihreän siirtymän win-win-tilanne. Tilanteessa, jossa voi tehdä eniten rahaa, voi tehdä myös eniten hyvää ympäristölle. Tällainen markkinaehtoisuus on myös varmasti nopein tie saada se toteutumaan.”
Kokonaan digitalisaatio ei hintavaihteluja tule poistamaan. Se ei Sirkan mukaan ole tavoitekaan, vaan nyt ollaan rakentamassa järjestelmää, jossa hinta ohjaa kulutusta niihin hetkiin, jolloin puhdasta energiaa on saatavilla eli ympäristönäkökulmasta hyviin hetkiin.
Teollisuuskin voi joustaa
Varsin vähän on puhuttu teollisuuden mahdollisuuksista joustaa sähkönkulutuksessa, vaikka todella suuret sähkönkäyttäjät löytyvät sieltä. Perinteisesti sitä on pidetty haastavana asiana, mutta Sirkka ja Rahikka näkevät myös tässä mahdollisuuksia.
”Lähtökohtaisesti teollisuudessa ei haluta joustaa. Mutta olen varma, että kun hintavolatiliteetti säilyy ja suureneekin tuuli- ja aurinkovoiman osuuden lisääntyessä, niin kyllä sieltä varmasti rupeaa löytymään innovaatioita siihen, miten prosessia voi ja kannattaa kehittää säätökykyiseksi ja osallistua joustamiseen”, Sirkka arvioi.
Teollisuuden näkökulmasta Sirkka näkee uuden digitalisaatioon nojaavan energiajärjestelmän mahdollisuutena ja kilpailuetuna Suomelle. Sen avulla maahan voitaisiin houkutella teollisuutta, joka pystyy hyödyntämään sitä ja saamaan siitä kilpailuetua.
”Koska olemme vihreän energian suurvalta, meidän pitäisi pystyä rakentamaan digitalisaation avulla sellainen energiajärjestelmä, joka tarjoaisi oikeasti rahallista hyötyä niille asiakkaille, jotka joustavat. Samoin järjestelmän pitäisi olla sellainen, että asiakas pystyy oikeasti ohjaamaan ja tekemään päätöksiä energiankäytöstä ja tekemään aktiivisen valinnan siitä, että nyt ajetaan tuotantoa täysillä, maksoi mitä maksoi, mutta jonain toisena päivänä päättämään, että nyt kannattaa hidastaa prosessia ja saada etua joustamisesta”, Sirkka visioi.
Hän myöntää, että tästä tilanteesta ollaan vielä aika kaukana. Tavoite on kuitenkin innostava.
”Se on syy, miksi olen energia-alalla. Tämän tyyppistä maailmaa ja etenkin siinä kilpailukykyistä Suomea haluan olla rakentamassa.”
Olli Sirkka ja Panu Rahikka olivat Maiju Aaltosen (Hirvikallion) vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
