E-metaani tarjoaa nopean reitin liikenteen päästöjen vähentämiseen
Nordic Ren-Gas on rakentamassa Suomeen ainutlaatuista kuuden tuotantolaitoksen kokonaisuutta vedyn ja sen jatkojalosteen e-metaanin tuottamiseen. Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala vieraili Fimpecin Kumppanit-podcastissa pohtimassa, miten liikenteen päästöjä voi vähentää ja mikä e-metaanin rooli tässä vähentämisessä voi olla.
Liikenne aiheuttaa tällä hetkellä noin neljänneksen EU:n ilmastopäästöistä ja sen aiheuttamien päästöjen vähentäminen on edennyt muita taloudenaloja hitaammin. Tähän on tulossa muutos, sillä EU:n Fit for 55-nimella tunnetun lainsäädäntöpaketin mukaan liikenteen päästöjä pyritään vähentämään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää vähennyksiä myös raskaassa maantieliikenteessä sekä meri- ja lentoliikenteessä, joissa suora sähköistäminen ei toimi kevyen maantieliikenteen ja raideliikenteen tavoin.
On siis löydettävä muita keinoja. Kumppanit-podcastissa Nordic Ren-Gasin toimitusjohtaja Saara Kujala ja Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen näkivät, että vedyllä ja sen jatkojalosteilla, kuten e-metaanilla, on oma roolinsa tämän tavoitteen täyttämisessä.
”Vety on tulevaisuudessa varmasti tärkeä vaihtoehto liikenteessä. Vetymoottoreiden kehittäminen ja infrastruktuurin rakentaminen vie kuitenkin aikaa. Siksi tarvitaan muitakin vaihtoehtoja ja uusiutuva kaasu on puhdas vaihtoehto korvaamaan fossiilisia polttoaineita”, Kujala sanoo.
Hän jatkaa, että uusiutuvat teknologiat ja polttoaineet ovat tärkeä keino päästöjen vähentämisessä. Lisäksi täytyy etsiä keinoja liikennemäärien vähentämiseen.
Paananen nostaa esiin suunnittelun merkityksen. ”Infrataustaisena ihmisenä näen teiden parantamisen ja liikenteen sujuvoittamisen keinona vähentää hiilidioksidipäästöjä. Samoin sitä voidaan edistää hyvällä kaupunkisuunnittelulla ja logistiikkaa parantamalla”, hän sanoo.
Ren-Gas on käynnistämässä aivan uudenlaista liiketoimintaa
Ren-Gas suunnittelee valmistavansa tulevaisuudessa vuosittain noin 150 0000 tonnia uusiutuvaa metaania. Kujala sanoo, että kyseessä on aivan uudenlainen liiketoiminta.
”Teemme käytännössä sähköstä polttoainetta. Tämä tapahtuu niin, että ostamme suomalaisissa tuulivoimaloissa tehtyä uusiutuvaa sähköä ja pilkomme sillä vedestä vetyä elektrolyyserilaitteissa. Kumppaneina meillä on suomalaisia kunnallisia energiayhtiöitä kuudella paikkakunnalla. Ne pystyvät hyödyntämään prosessissa syntyvän lämmön kaukolämmön tuotannossa ja siten vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi voimalaitosten savukaasuista otetaan hiilidioksidi talteen ja tämä hiilidioksidi yhdistyy metanointisynteesissä metaanikaasuksi, joka on kemiallisesti vastaava tuote kuin fossiilinen maakaasu, mutta energianlähteenä on suomalainen tuulivoima, eli kyseessä on uusiutuva polttoaine.”
Käytetyissä teknologioissa ei ole Kujalan mukaan sinänsä varsinaisesti mitään uutta. Esimerkiksi elektrolyysereitä on ollut käytössä kymmeniä vuosia. Uutta ja haastavaa on sen sijaan teknologioiden yhdistäminen Ren-Gasin laitoskonseptiksi.
”Siinä on monta valintaa tehtävänä ja monta yksityiskohtaa ratkaistavana. Ja koska tätä tehdään ensimmäistä kertaa, meidän teamillemme on kertynyt valtava määrä osaamista ja tietotaitoa tästä ratkaisusta. Ei ole viisaampaa tahoa, jolta voitaisiin saada vastaukset. Samaa uraauurtavaa työtä tehdään tietenkin koko arvoketjun kaikkien kumppaneiden, energiayhtiöiden, tuulisähkön tuottajien ja kaasun ostajien, kanssa”, hän kuvailee.
Valitulla konseptilla on paljon vahvuuksia. Yhteistyömalli energiayhtiöiden kanssa mahdollistaa tuotannon korkean hyötysuhteen, olemassa olevaa infrastruktuuria pystytään hyödyntämään ja lopputuotteelle on valmiita käyttökohteita olemassa.
”E-metaanin hyvä puoli on se, että sitä voidaan käyttää samoissa kohteissa kuin maakaasua eli tankata kaasurekkojen ja nesteytettynä myös laivojen tankkiin sekä sitä kautta lisätä uusiutuvien polttoaineiden kulutusta. Tämä ei vaadi isoja laitemuutoksia eikä investointeja. Kaasun siirtämisessä pystytään myös hyödyntämään nykyistä kaasuputkistoa”, Kujala arvioi.
Ren-Gasissa on varauduttu myös siihen, että vedyn suora käyttö lisääntyy ajan mittaan. Markkinoille tulee vetyrekkoja ja teollisuutta, joka käyttää vetyä suoraan.
”Olemme ottaneet tämän huomioon kapasiteettia rakennettaessa niin, että vetyä voidaan myydä suoraan teollisuuden käyttöön. Vetytalouden kehitys on kuitenkin sen verran epävarmaa, että nyt valitsemamme konsepti on oikea. Sen avulla meidän on mahdollista päästä pullonkaulojen yli, saada hankkeita nopeasti liikkeelle ja auttaa omalta osaltamme konkretisoimaan vetytaloutta.”
Jakeluvelvoite on tärkeä markkinan luoja
Käyttökohteita e-metaanille siis riittää, mutta miten asiakkaat saadaan siirtymään sen käyttäjiksi. Hinnalla se ei pysty kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa, joten tarvitaan regulaatiota. Kujala nostaa tässä tärkeäksi keinoksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen.
”Kun uusiutuvaa polttoainetta on oltava tietty prosentti ja osuus kasvaa, se avaa ja luo markkinoita vedystä tehtäville polttoaineille, kuten e-metaanille ja auttaa samalla pääsemään 55 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Toinen tärkeä asia on velvoite rakentaa vedyn tankkausasemia 200 kilometrin välein vuoteen 2030 mennessä TEN-T-tieverkon varrelle, johon nelostie kuuluu Suomessa. Myös meriliikenteen puolella ollaan ottamassa merkittäviä askelia. Kesällä EU:ssa 2023 päätettiin regulaatiosta, joka edellyttää laivayhtiöitä käyttämään uusiutuvia polttoaineita ja tuo niitä osittain päästökaupan piiriin.”
”Uusiutuvat polttoaineet eivät pysty itsessään kilpailemaan fossiilisten polttoaineiden kanssa. Niiden käyttöön saaminen vaatii siten tahtotilaa, konkreettisia tavoitteita ja regulaatiota”, Paananen tiivistää. Hän nostaa esiin vielä junaliikenteen vedyn yhtenä mahdollisena käyttökohteena.
”Sähköhän on siellä vallitseva käyttövoiman lähde, mutta vedyn käyttöä on selvitetty muun muassa Saksassa, Italiassa ja Espanjassa korvaamaan dieselvetureita. On mielenkiintoista, että vedyn käyttöä selvitetään silläkin puolella.”
Suomi on hyvä paikka e-metaanin valmistukseen
Ren-Gasin kuuden tuotantolaitoksen hankekokonaisuus on ainutlaatuinen koko Euroopankin mittakaavassa. Se, että tällaiset hankkeet toteutuvat juuri Suomessa, johtuu Kujalan mielestä siitä, että Suomella on monia vahvuuksia puolellaan.
”Taustalla ovat monessakin yhteydessä esiin nousseet halpa vihreä sähkö ja valtava määrä potentiaalia rakentaa uutta tuuli- ja aurinkovoimaa. Sitä kautta on tarjolla raaka-ainetta e-metaanin valmistukseen. Meillä on myös vakaa sähköverkko, tarjolla biogeenistä hiilidioksidia ja vakaa yhteiskunta. Vielä yksi Suomen vahvuuksista on puhdas vesi, josta saa varsin helposti tehtyä elektrolyyseriprosessin vaatimaa teollisuusvettä”.
Saara Kujala ja Jorma Paananen olivat Maiju Aaltosen (Hirvikallion) vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin Jakso 13: Näin voidaan vähentää liikenteen päästöjä