Kumppanit-podcast: Tuulivoimainvestoinnit tarvitsevat sosiaalista hyväksyntää – vieraana Heidi Paalatie
Fimpecin Kumppanit-podcastin toisessa jaksossa syvennytään tuulivoiman sosiaaliseen hyväksyttävyyteen ja siihen, millä keinoilla sitä voidaan edistää. Maiju Hirvikallion vieraana ajankohtaista aihetta avaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie. Mukana keskustelussa on myös Fimpec Consulting Oy:n toimitusjohtaja Panu Rahikka.
Tuulivoimainvestointien sosiaalinen hyväksyttävyys on tärkeä ja ajankohtainen kysymys, jolla on monta ulottuvuutta. Vaikka tuulivoiman yleinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla, paikallisesti sitä koetellaan enemmän, ja välillä tuulivoimahankkeista saatetaan vääntää kättä tiukastikin. Kumppanit-podcastissa vieraileva Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie painottaa, että nimenomaan paikallisen hyväksyttävyyden kanssa alan toimijat joutuvat tekemään jatkuvasti töitä.
Hän muistuttaa, että tuulivoiman hyväksyminen paikallisesti on keskeisen tärkeää ja välttämätöntäkin, koska kunnilla on kaavoitusmonopoli. Jos kunta päättää, ettei se kaavoita tuulivoima-alueita, sen yli ei voi kävellä. Sosiaalinen toimilupa on hänen mukaansa toisaalta laajempi kysymys.
”Vaikka tuulivoimalat saataisiin rakennettua, tulee helposti jälkipyykkiä, jos hanke ei ole lähtenyt oikeille raiteille alusta lähtien ja vaikutukset tuntuvat koko elinkaaren ajan. Sanoisin, että tuulivoiman on tärkeää olla hyvä yrityskansalainen, ja hanketta pitää aivan alusta alkaen viedä eteenpäin niin, että olemme hyvä naapuri.”
Paalatie linjaa vielä, että sosiaalisen toimiluvan saaminen on keskeisen tärkeä asia. Siihen kuuluu osana myös kyseenalaistaminen, vastustaminen ja kritisointi. Hän sanoo, että sosiaalisen toimiluvan saaminen ei tarkoita välttämättä, että kaikki olisivat samaa mieltä eikä hanketta vastustettaisi. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että joudutaan tekemään perusteltuja, hyviä harkittuja valintoja ja päätöksiä.
”Mitä yleisemmällä tasolla ollaan, sitä helpompi hankkeita on perustella faktoilla, kuten ilmastomuutoksen torjunnalla, työllisyydellä ja verotuloilla. Mutta mitä lähemmäs tullaan omaa sienimetsää ja mökkirantaa, sitä enemmän korostuu tunnepuoli. Tämä on ymmärrettävää, mutta muodostaa myös haasteen”, Fimpec Consultingin toimitusjohtaja Panu Rahikka jatkaa.
Tutkittu tieto ja ihmisten kohtaaminen ratkaisee
Sosiaalisen hyväksynnän hakemisessa Paalatie nostaa podcastissa esiin kaksi asiaa, joiden eteen Suomen Tuulivoimayhdistys tekee jatkuvasti työtä. Toinen on tutkitun tiedon levittäminen ja toinen on tuen tarjoaminen kuntalaisten kohtaamiseen.
”Tutkittuun tietoon perustuvan tiedon jakaminen ja tutkimusten sanoittaminen on todella tärkeää. Väärä tieto aiheuttaa usein aiheettomia pelkoja ja uskomme, että tieteellinen tieto on lääke tähän. Aivan samalla tavalla tärkeää on se, miten ihmiset kohdataan ja luottamusta rakennetaan. Siinä mennään henkilötasolle, sillä lopulta kyseessä on yksi ihminen, joka on kunnanvirastossa tai maanomistajan luona kertomassa ja sopimassa hankkeesta.”
Keskustelussa nousee esiin myös mielenkiintoisia pohdintoja siitä, edistäisikö hyväksyttävyyttä, jos paikallisille ihmisille tarjottaisiin mahdollisuutta lähteä osakkaaksi tuulivoimaan investoivaan yhtiöön, jolloin hanke koettaisiin vielä enemmän yhteiseksi. Esimerkkejä löydetään Hollannista, Tanskasta ja Saksasta.
Paalatie toivottaa tällaiset ratkaisut tervetulleeksi, mutta nostaa esiin sen, että Suomessa tuulivoimainvestoinnista saatavat hyödyt leviävät jo nyt laajasti lähiympäristöön. Maanomistajakorvauksia maksetaan muillekin kuin turbiinin paikan maanomistajalle ja kiinteistöveron kautta hyöty jakautuu vielä laajemmalle.
”Kiinteistövero on lisännyt kuntien motivaatiota kaavoitukseen. Sitä kautta tuulivoimapuistosta saatava hyöty jakautuu myös kunnan demokraattisten prosessien kautta, mikä on hyvä asia”, hän toteaa.
Tuulivoimabuumi jatkuu
Aivan pelkästään tuulivoiman sosiaaliseen hyväksyttävyyteen podcastissa ei keskitytä, vaan käsittelyyn otetaan myös tuulivoiman tulevaisuuden näkymät. Viimeiset pari vuottahan uutta tuulivoimaa on rakennettu Suomeen ennätystahtia ja tämän kehityksen Paalatie ja Rahikka näkevät jatkuvan myös tulevaisuudessa. Suomi on globaalistikin kiinnostava tuulivoimamarkkina, jonne investoreita vetävät harvaan asutun maan ja pitkän rannikon tarjoamat mahdollisuudet sekä vakaa ympäristö ja läpinäkyvä sääntely.
”Fingridin vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi jo joitakin vuosia sitten, että uusi normaali on 1 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia vuodessa. Nythän on menty välillä sen päällekin, mutta uskon, että tämän vuosikymmenen ajan vähintään sen verran rakennetaan. Ihan viime aikoina uusien investointipäätösten osalta on ollut hiljaisempaa, mutta pinnan alla kuplii ja hankekehitystä tehdään paljon, joten uskon, että rakentamista tullaan näkemään jatkossakin”, Paalatie taustoittaa.
”Nyt otetaan vähän henkeä ja haetaan sinne loppumarkkinaan uutta kysyntää. Kehitys vie kuitenkin siihen suuntaan, että kulutusta tulee lisää. Kyse ei ole pelkästään paljon esillä olevasta liikenteen sähköistymisestä, vaan energiantuotanto ja teollisuus sähköistyvät samalla tavalla ja myös vetytalouden läpimurto tulee kasvattamaan sähköntarvetta tulevaisuudessa”, Rahikka perustelee.
Kuuntele Kumppanit-podcast tuulivoiman hyväksyttävyydestä
Fimpecin Kumppanit-podcast syventyy energia- ja teollisuussektorien kuumimpiin keskusteluaiheisiin ja kiehtoviin näkökulmiin. Podcastia hostaa Fimpecin viestintä- ja markkinointijohtaja Maiju Hirvikallio. Hänen kanssaan aiheisiin pureutuvat syvällisesti ja kiinnostavasti vieraat, jotka ovat oman alansa huippuosaajia – yritysjohtajia ja innovaattoreita. Tarjolla on siis syvällistä tietoa ja innostavia tarinoita siitä, mihin energia- ja teollisuusmaailmassa ollaan menossa.
