Metsä Group on hyvää vauhtia matkalla kohti fossiilittomia tehtaita
Metsä Groupin tavoitteena ovat fossiilittomat tehtaat vuonna 2030. Fimpecin Kumppanit-podcastissa vieraillut Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen kertoi, miten tähän tavoitteeseen päästää ja millaisia suunnitelmia yhtiöllä on biogeenisen hiilidioksidin varalle.
Metsäteollisuus on panostanut Suomessa voimakkaasti ilmastopäästöjen vähentämiseen ja viimeisten 30 vuoden aikana päästöt on saatu tippumaan pieneen osaan 1990-luvun alun luvuista. Nyt ala haluaa eroon lopuistakin fossiilista päästöistä, ja esimerkiksi Metsä Group on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan sen tehtaat ovat fossiilittomia vuonna 2030.
”Siihen on aikaa viisi vuotta ja se on teollisuuden mittakaavassa lyhyt ajanjakso, mutta kehitysaskeleet tavoitteen saavuttamiseksi ovat jo pitkällä. Tavoitteen saavuttamisessa tärkeää on ollut se, että käyttämämme polttoaineet ovat olleet jo pitkään puupohjaisia. Tehtävääkin toki on vielä esimerkiksi pehmopaperipuolella, osittain kuivauksessa ja jonkin verran myös energia- ja prosessipuolella. Ideat kaikkeen ovat kuitenkin jo olemassa”, Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen avaa tilannetta.
Hänen mukaansa iso kysymys loppujen päästöjen poistamisessa ovat tarvittavien muutosten kustannukset. Toinen, yllättävältäkin kuulostava, haaste ovat tilakysymykset.
”Metsäteollisuuden tehdasalueet voivat olla hyvinkin täyteen pakattuja. Jos tilaa tarvitaan yhtäkkiä kaksinkertaisesti päästöttömyyden mahdollistamiseksi, se ei ole kaikkialla mahdollista. Tai jos pitää vaihtaa öljyä tai kaasua polttava kattila sähkökattilaan, niin joissakin paikoissa alkaa tulla ahdasta. Samalla pitää kuitenkin huolehtia tuotelaadusta ja pitää käytettävyys korkealla tasolla.”
Uudet biotuotetehtaat ovat jo nollapäästöisiä
Ylivoimaisesta tehtävästä ei ole kuitenkaan kyse. Siitä hyvä esimerkki ovat Metsä Groupin uudet biotuotetehtaat Kemissä ja Äänekoskella, joissa nollapäästöihin ylletään jo nyt.
”Taustalla on se, että kaikki tehtiin kerralla uudestaan. Kummassakin biotuotetehtaassa otettiin käyttöön valtavasti uutta teknologiaa, uusia laitteita ja uusia teknisiä ratkaisuja, mutta myös toimintatavat muuttuivat ja automaatio nousi uudelle tasolle”, Mikkanen summaa ja nostaa erityisesti kolme asiaa esiin.
”Veden käyttö ja sen tehostaminen on päästöjen näkökulmasta aivan olennaisen tärkeä asia, sillä integraateissa (joissa tuotetaan sellua ja sen jatkojalosteita paperia tai kartonkia) suurin osa energiasta kuluu kuivaukseen. Prosessissa pyörii valtavia määriä vettä, vaikka pyrimme mahdollisimman vesiniukkoihin ratkaisuihin. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä vähemmän pitää kuivata ja höyrystää ja sitä vähemmän käytetään energiaa. Näissä uusissa biotuotetehtaissa veden käyttö on ihan toisella tasolla kuin vanhoissa tehtaissa.”
”Toinen ja meille erityinen asia on se, että käytämme meesauunien ja soodakattiloiden polttoaineena puiden kuoren kaasutuskaasua, kun erityisesti meesauuneista valtaosassa polttoaineena on öljy tai fossiilinen kaasu. Merkitystä on myös sillä biotuotetehtaat ovat monituotetehtaita eli integraatteja, joissa on useita toimijoita. Se on edullista logistiikan näkökulmasta, materiaalihukka jää pieneksi ja energiankäyttöä pystytään integroimaan, eli toiminta on kaikkiaan tehokasta.”
Hiilidioksidin talteenotto on tulossa
Yksi metsäteollisuuden nollapäästöisyyteen liittyvä erityinen piirre on hiilidioksidin ja nimenomaan biopohjaisen hiilidioksidin talteenoton tarjoamat mahdollisuudet. Metsä Groupissa talteenoton mahdollisuuksista valmistui ensimmäinen selvitys syksyllä 2024 ja vuoden 2025 aikana hiilidioksidin talteenottoa pilotoidaan teknologiayhtiö ANDRITZIN kanssa Rauman sellutehtaalla.
”Metsäteollisuudessahan on kyse nimenomaan biopohjaisesta hiilestä, jonka talteen ottaminen tekee meistä hiilineutraaleita tai käytöstä riippuen jopa negatiivisia. Myös hiilidioksidin varastointi on mahdollista, mutta Metsä Groupissa olemme lähteneet liikkeelle ensisijaisesti hiilidioksidin talteenotosta jatkojalostusta varten. Taustalla on halu synnyttää uutta teollisuutta Suomeen.”
”Teknologiavalinnassa olemme olleet aika konservatiivisia ja lähteneet selvittämään talteenoton mahdollisuuksia amiiniprosessilla, joka on käytetyin ratkaisu maailmassa. Seuraamme tietenkin kehitystä, sillä paljon uusia teknologioita on tulossa.” Mikkanen kertoo.
Hän jatkaa, että täysin riskitön teknologia ei amiiniprosessikaan ole, sillä sitä ei ole aikaisemmin kokeiltu soodakattiloiden yhteydessä. Tästä syystä teknologiaa halutaankin pilotoida ennen kuin lähdetään tekemään kymmenien ja jopa satojen miljoonien eurojen arvoisia investointeja.
Kiinnostavia ovat tietenkin myös biogeenisen hiilidioksidin käyttömahdollisuudet. Mikkasen mukaan Metsä Group on tarkastellut ennen kaikkea talteenottoa, koska kyseessä on heillä jo olevaa raaka-ainetta, mutta esiselvityksiä on tehty muistakin aiheista sen selvittämiseksi, mitä vaatimuksia jatkojalostuksella on.
”Siellä on vielä paljon kehitettävää. Tilanne on periaatteessa ihan sama kuin talteenotossakin, eli olemassa on kyllä hyvin toimivia teknologioita, mutta aika paljon pitää tehdä innovaatioita, että päästään tasolle, jossa ollaan kilpailukykyisiä fossiilisten raaka-aineiden kansa”.
Tulevaisuus avaa mahdollisuuksia
Vähän kauempana tulevaisuudessa Mikkanen uskoo hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen tarjoavan mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
”Vuosi 2030 on vasta ensimmäinen vaihe, joka syntyy poliittisilla päätöksillä luodusta markkinasta, joka edellyttää jotain tuotantoa. Uskon, että siinä vaiheessa on olemassa jotain ratkaisuja. Kun mennään siitä eteenpäin, tarjolle tulee uusia kehittyneempiä teknologioita, jotka käyttävät esimerkiksi vähän vähemmän energiaa, jolloin hiilidioksidin sidonta ja jatkojalostu tulee koko ajan kannattavamaksi.
Metsäteollisuuden roolin hän arvioi olevan tässä kehityksessä merkittävä. Taustalla on pelkästään se, että mistään muualta ei ole mahdollista saada ympärivuotisesti ja koko ajan biogeenistä hiilidioksidia.
”Me tulemme olemaan olennainen osa arvoketjua, mutta roolimme jää nähtäväksi. Tuleeko meistä kemikaalivalmistaja tai teemmekö biotuotetehtaissa kemianteollisuudelle metanolia tai jotain muuta. Mahdollisuuksia on paljon.”
Pirita Mikkanen oli Maiju Aaltosen ja Panu Rahikan vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 22: Näin metsäteollisuudesta tehdään päästötöntä
