Fossiilivapaa teräs mullistaa terästeollisuuden koko tuotantoketjun
SSAB investoi parhaillaan maailman ensimmäiseen fossiilivapaan teräksen tuotantoketjuun. Siihen kuuluvaa teollisen mittakaavan tuotantolaitosta toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa Ruotsin Luulajassa. SSAB:n Vice President, Head of Fossil Free Business Platforms Niko Korte vieraili Fimpecin Kumppanit-podcastissa kertomassa hankkeesta ja sen taustoista sekä pohtimassa Fimpecin kaupallisen johtajan Frans Jokisen kanssa, mitä kaikkea siirtyminen fossiilivapaaseen teräkseen tarkoittaa.
Fossiilivapaan teräksen läpilyönti tulee merkitsemään suurta mullistusta terästeollisuudessa, jossa on yli tuhat vuotta käytetty periaatteessa samaa menetelmää: laittamalla yhteen rautamalmia ja hiiltä on saatu rautaa ja hiilidioksidia. Nyt hiilen tilalle ollaan ottamassa vety, jonka avulla tehdään pelkistys ja tuloksena on rautaa – ja vettä. Muutoksen moottorina ovat tietenkin terästeollisuuden nykyiset päästöt, noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, sekä halu päästä niistä eroon.
SSAB on edelläkävijä tässä muutoksessa, sillä se on yhdessä HYBRIT-kumppaneidensa LKAB:n ja Vattenfallin kanssa saanut vetypelkistyksen toimimaan ensimmäisenä pilottimittakaavassa. Nyt LKAB on toteuttamassa isompaa teollisen mittakaavan rautasienen tuotantolaitosta Jällivaaraan. SSAB on puolestaan muuntamassa koko pohjoismaista terästuotantoaan fossiilivapaaksi. Seuraavana askeleena siirtymässä on huippumodernin fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitoksen rakentaminen Luulajaan, Ruotsiin. SSAB:n Vice President, Head of Fossil Free Business Platforms Niko Korte sanoo, että SSAB haluaakin olla kehityksen kärjessä. Taustalla on halu vähentää ilmastopäästöjä, mutta myös tehdä bisnestä.
”Käynnissä on kilpajuoksu kohti fossiilivapaata terästä, jossa ensimmäisenä tulevalle on luvassa hyötyjä. Jo tällä hetkellä useilla eri aloilla on halua ja tarvetta vähentää hiilidioksidipäästöjään. Kärkijoukossa ovat liikkumiseen liittyvät teollisuudenalat, kuten autoteollisuus ja ilmailu, jossa kulutuskysyntä ja regulaatio ajavat kohti päästöjen vähentämistä. Toinen erityisen aktiivinen toimiala on rakentaminen, mutta kiinnostusta on lähes kaikilla aloilla. Muutoksen tarpeellisuudesta kertoo se, että olemme saaneet jo nyt eri toimialojen asiakkailtamme paljon sitoumuksia ja myönteistä palautetta hankkeesta.”
Fimpecin kaupallinen johtaja Frans Jokinen lisää juuri rakennusalalla olevan paljon potentiaalia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, Suomessa jopa saman verran kuin fossiilivapaan teräksen valmistuksessa. Koska iso osa rakentamisen hiilidioksidipäästöistä syntyy materiaaleista, fossiilivapaa teräs toimii hänen mukaansa avaimena alan neutraaliuteen yhdessä hiilineutraalien betoniratkaisujen kanssa.
Vetypelkistysmenetelmä on pitkän kehitystyön tulos
Luulajan tehdasinvestointi ja sen valmistelu ovat tuoneet SSAB:n suunnitelmat fossiilivapaan teräksen valmistuksesta ja tuotantoketjusta toden teolla julkisuuteen. Työtä hankkeen eteen on kuitenkin tehty jo pitkään.
”Aloitimme kehitystyön jo vuonna 2016 ja nyt olemme tulleet näin pitkälle. Matkaan on sisältynyt paljon tuotekehitykseen ja muutosjohtamiseen liittyviä haasteita, koska monet asiat menevät uusiksi. Muutosmatka on suuri ja siihen sisältyy riskejä ja haasteita, mutta se pitää tehdä, sillä olemme lähteneet siitä, että päästöjä ei voi vain viilailla, vaan niistä pitää päästä eroon ja siksi tarvitaan tämä tuotantotavan muutos. Asian merkityksestä kertoo se, että vähennämme 7 prosenttia Suomen ja 10 prosenttia Ruotsin hiilidioksidipäästöistä.”
”Kunnianhimoinen ja ilmastoystävällinen tavoite on toisaalta motivoinut haasteiden voittamiseen ja tuonut merkitystä tekemiseen. Tämä näkyy siinä, miten kaikki ovat oikeasti ryhmittyneet tämän hankkeen taakse”, Korte toteaa.
Koko tuotantoketju muuttuu
Niko Korte korostaa fossiilivapaaseen teräkseen siirtymisen merkitsevän radikaalia muutosta koko alalla. Kyse ei ole pelkästään uuden valmistusmenetelmän käyttöönotosta, vaan vaikutukset tuntuvat koko tuotantoketjussa ja teräksen käyttäjillä saakka.
”Uusi tuotantotapa tarkoittaa uusia moderneja tehtaita ja uusia moderneja it-järjestelmiä. Tuotanto tulee pohjautumaan automaatioon paljon nykyistä enemmän ja tiettyjä välivaiheita jää tuotannosta pois”, hän kertoo.
Yksi suuri muutos liittyy raaka-aineisiin, kun hiilen sijasta prosessissa tarvitaan vetyä ja sen tuottamiseen ja pelkistysprosessiin valtavasti vihreää sähköä. Samalla Pohjoismaille tarjoutuu lupaavia mahdollisuuksia.
”Pohjoismaissa on tarjolla puhdasta energiaa, mikä on tärkeää, koska sähköstä tulee eri tavalla tuotannontekijä niin vedyn kuin teräksenkin tekemisessä”, Korte arvioi.
Uudessa tuotantoketjussa digitalisaation merkitys kasvaa ja se mahdollistaa myös päästöttömyyden todentamisen. Kun päästölaskelmat nykyään perustuvat keskiarvoihin tuoteryhmätasolla, uudessa tuotantotavassa on mahdollista saada tuotantoeräkohtaiset todelliset hiilidioksidipäästöt kaivoksesta loppukäyttöön saakka eli koko ketjusta. Tämä tosin vaatii paljon koko ketjulta.
”Järjestelmien ja niiden välisten integraatioiden pitää olla aivan eri tasolla kuin nykyään. Eikä tämä koske vain meitä, vaan koko ketjua raaka-ainevalmistajista loppukäyttäjiin. Siinä tarvitaan yhteistyötä, koska on paljon osa-alueita, jotka täytyy ottaa haltuun.”
Tulevaisuus näyttää hyvältä
Korte näkee nimenomaan fossiilittomuuden tärkeäksi kilpailueduksi SSAB:lle. Samalla hän korostaa tuotteiden korkean laadun merkitystä.
”Me lähdemme siitä, että kykenemme tekemään fossiilivapaata terästä samoilla tai paremmilla ominaisuuksilla kuin perinteisesti valmistettua terästä. Tässä SSAB haluaa haastaa koko markkinan, koska olemme oikeasti tekemässä tuotetta, jossa tuotannon päästöt tippuvat liki nollaan.”
Jatkossa odotettavissa on tiukkenevaa kilpailua. Kortteen mukaan SSAB:n etuna on kuitenkin muutamia tärkeitä asioita. Yksi on Pohjoismaissa tarjolla oleva puhdas energia. Toinen on hyvät välit asiakkaisiin.
”Tunnemme oikeasti aika tarkasti, ketkä käyttävät meidän terästämme ja olemme lähellä asiakkaidemme prosesseja. Luulen, että yritystasolla se on meille iso juttu”, hän sanoo.
”Varmasti logistinen sijainti on yksi SSAB:n vahvuus. Rautamalmi ja Euroopan isot markkinat ovat lähellä, ja vihreä sähkö on tietenkin iso tekijä. Kaikki nämä lisäävät myös toimitusvarmuutta”, Frans Jokinen jatkaa.
Vihreä teräs ei ole välttämättä fossiilivapaata
Markkinoilla puhutaan fossiilivapaan teräksen lisäksi vihreästä teräksestä. Korte haluaa tehdä selvän eron näiden termien välillä.
”Meille fossiilivapaa teräs tarkoittaa selkeästi vetypelkistysmenetelmällä tehtyä terästä, jonka tuotannon päästöt ovat käytännössä nolla. Vihreä teräs on taas vähän epätarkka, sanotaanko markkinointitermi, jota eri toimijat käyttävät teräksistään. Taustalla voi olla jotain pienempiä asioita tai balansointiprojekteja, jotka ovat kaikki kehitystä oikeaan suuntaan, mutta oikeista päästöistä saattaa jäädä jäljelle vaikka 90 prosenttia.”
”Ero on siis selkeä. Siksi on tärkeää, että asiakkaamme ja kuluttajat haastavat omat toimittajansa, ja kyseenalaistavat sitä, mitä vihreäksi teräkseksi nimitetty tuote oikein tarkoittaa”, hän vielä toteaa.
Niko Korte ja Frans Jokinen olivat Maiju Aaltosen (Hirvikallion) vieraana Fimpecin Kumppanit-podcastissa.
Kuuntele Kumppanit-podcastin jakso 11: Fossiiliton teräs mullistaa terästeollisuutta
