Kumppanit-podcast: Eläkesijoittaja katsoo kassavirtaa vihreän siirtymän hankkeissakin – Vieraana Kari Vatanen
Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen valaisee Maiju Hirvikallion hostaamassa Kumppanit-podcastissa, miten institutionaalinen sijoittaja suhtautuu vihreän siirtymän hankkeisiin ja millaisten ehtojen pitää täyttyä, jotta niihin lähdetään mukaan. Kiinteistöalan ja rakentamisen näkökulmaa keskusteluun tuo Fimpec PMO:n toimitusjohtaja Mikko Turunen.
Yksi asia on keskeisen tärkeä, kun Veritaksessa päätetään sijoituskohteista. Niiden täytyy tuottaa riittävästi kassavirtaa riittävän nopealla aikataululla. Tämä vaatimus koskee myös vihreän siirtymän hankkeita – ja tekee niistä monessa tapauksessa epävarmoja sijoituskohteita eläkesijoittajalle.
”Vihreän siirtymä tarjoaa monenlaisia investointimahdollisuuksia esimerkiksi energiantuotantoon ja energiainfraan kokonaisuudessaan. Periaatteessa investoinnit energiainfrastruktuuriin sopivat eläkesijoittajalle, jos ne vain takaavat vakaan kassavirran, jota parhaimmillaan korotetaan inflaatiolla vuosittain. Jos tällaisia löytyy, ne ovat erittäin mielenkiintoisia. Kiinnostavia voivat olla myös vihreän siirtymän teknologian valmistajat, jotka ovat monesti olleet jopa infrastruktuuriprojekteja parempia sijoituskohteita”, Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen kertoo podcastissa.
Hän jatkaa, että Veritas on sijoittanut jo pitkään tuulivoimaan. Alkuvaiheessa tarvittavaa varmuutta hankkeisiin toi valtion tuulivoimalla tuotetulle sähkölle antama hintatakuu. Tällä hetkellä tuulivoimahankkeet eivät ole enää yhtä kiinnostavia eläkesijoittajan näkökulmasta.
”Hintatakuuta ei enää ole ja vihreää sähköä on tarjolla jo niin paljon, että uusissa hankkeissa pitää olla varmuus siitä, että tuottoa saadaan niinäkin hetkinä, kun kaikki tuulivoimalat ovat käynnissä. Tämän takia pitkät ostosopimukset ovat meidän näkökulmastamme tärkeitä. Jos lähdetään investoimaan pelkästään sähköntuotantoon ilman, että tiedetään kuka ostaa ja millä hinnalla, se on liian epävarmaa tällä hetkellä.”
Vatanen tarkentaa vielä, että eläkesijoittajalle on haaste, jos kassavirtaa on luvassa vasta 10–20 vuoden päästä. Etenkin nykytilanteessa, jossa rahoitukselle pitää laskea 5 prosentin korko, siitä tulee 10 vuodessa niin merkittävä kustannus, että hänen mukaansa perusinfrastruktuuri-investoinnin kassavirta ei riitä korvaamaan sitä, jos tuotto alkaa juosta vasta 10 vuoden päästä. Tämä koskee tuulivoiman lisäksi aurinkoenergiahankkeita, jotka Fimpec PMO:n toimitusjohtaja Mikko Turunen nostaa esiin keskustelussa.
”Sellainen epävarmuus voi olla eläkesijoittajalle liian suurta, koska me tarvitsemme joko niitä kassavirtoja heti tai vaihtoehtoisesti luvassa pitää olla merkittävä arvonnousu kymmenen vuoden päästä”, Vatanen muotoilee.
Vetytalouden läpilyöntiin tarvitaan roolia valtiovallalta
Podcastissa tartutaan erikseen vihreän siirtymän kenties kuumimpaan aiheeseen eli vetytalouteen ja miltä siihen liittyvät hankkeet näyttävät institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta. Vatanen korostaa, että vetytalous on tärkeä asia ja teollisena strategiana siitä voi tulla Suomelle voittava teema. Yksityisten sijoittajien voimin hän ei usko sen kuitenkaan onnistuvan.
”Meidän näkökulmastamme sijoituspäätös edellyttää, että teknologia on kannattavaa. Meillä täytyy olla kuva siitä, että hanke on taloudellisesti kannattava, eli tieto siitä, kuka käyttää lopputuotteen, mistä saadaan kassavirtaa ja riittääkö se korvaamaan kustannukset, joita syntyy, kun energiaa muutetaan muodosta toiseen.”
”Alkuvaiheessa, kun teknologiaa kehitetään eikä ole tarjolla taloudellisesti kannattavaa valmista prosessia, tarvitaan julkista ohjausta ja ennen kaikkea julkisen toimijan täytyy olla vetovastuussa niin pitkään kuin projektit alkavat näyttää kiinnostavilta institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta. Julkisen rahan ei tarvitse olla ainoa rahoittaja, mutta sen pitää ottaa vetovastuu. Hyvä esimerkki tällaisesta vetovastuusta oli tuulivoiman takuuhinta, jolla tuulivoiman tuotanto saatiin liikkeelle. Julkisen rahoittajan hyvänä puolena näen kärsivällisyyden ja sen, että sillä aikahorisontti voi olla helposti 10-20 vuotta. Meillä siihen ei ole mahdollisuutta, koska tarvitsemme kassavirtaa eläkkeiden maksuun joka kuukausi”, hän toteaa
”Siirtymäkauden ylitaklaamisestahan tässä osittain puhutaan. Millaisia yhteistyömalleja, hankemalleja ja lopputuotteen kehittämismalleja oikeasti tarvitaan. Nyt on sen pelin paikka, jolla ratkaistaan teollisuuden ja kuluttajien energiansaantitarpeet pitkälle eteenpäin”, Turunen täydentää.
Investointiympäristö on tällä hetkellä haastava
Keskustelussa käydään läpi myös sijoitusympäristöä laajemmin. Juuri tällä hetkellä ei Vatasen mukaan näytä erityisen hyvältä.
”Tilanne on haastava. Talousennusteet lähikuukausille ovat negatiivisia. Pääsyy siihen on se, että korkotaso on huomattavan korkea verrattuna tilanteeseen pari vuotta sitten. Siksi rahoituskustannukset ovat nousseet merkittävästi kaikille yrityksille. Samanaikaisesti inflaatio on nostanut hankintakustannuksia ja palkatkin ovat nousemassa. Nämä kolme kohonnutta kustannustekijää vaikuttavat samanaikaisesti ja niiden kaikkien vaikutusta on vaikea siirtää tulopuolelle. Talousympäristö on kaiken kaikkiaan haastava monelle yritykselle.”
Suomen tilanteeseen erityistä vaikeutta tuo Vatasen mukaan taloutemme vientivetoisuus. Muun muassa Kiinan heikentynyt talouskasvu on iskenyt eurooppalaiseen vientiteollisuuteen, mikä näkyy niin Suomessa kuin Saksassakin, joka on meille tärkeä markkina. Palvelusektorin varassa vahvemmin olevat taloudet ovat pärjänneet paremmin mukaan lukien Yhdysvallat, jossa talouskasvu on edelleen positiivista. Pientä valoa Vatanen uskoo kuitenkin olevan näkyvissä.
”Ainakin toiveiden tasolla uskomme, että pahin jakso jää talveen ennen kaikkea kotimaassa. Investointeja on paljon jäissä ja odotuksena on, että jossain vaiheessa ne alkavat avautua. Ennuste on, että kuuden kuukauden jälkeen talouskasvu voisi jälleen alkaa piristyä.”
Kuuntele Kumppanit-podcast vihreän siirtymän hankkeista sijoituskohteena
